10 x mikä LULUCF?

Harvoin yksittäinen EU-asetus on ollut Suomessa yhtä suuren mielenkiinnon kohteena, kuin LULUCF-asetus nyt. Klimaatti kertoo, mistä oikein on kyse.

Facebooktwitter

TEKSTI: Riikka Lamminmäki/YM ja Jaana Kaipainen/MMM

KUVA: YM / MMM / TEM

Suomessa metsät sitovat vuositasolla 30—60% kasvihuonekaasupäästöistä. Suurin syy metsiemme
hiilinielun vaihteluun ovat muutokset vuosittaisissa hakkuumäärissä.
Suomessa metsät sitovat vuositasolla 30—60% kasvihuonekaasupäästöistä. Suurin syy metsiemme hiilinielun vaihteluun ovat muutokset vuosittaisissa hakkuumäärissä.

1. Mikä on LULUCF?

LULUCF-lyhenne tulee englanninkielisistä sanoista land use, land-use change ja forestry, suomeksi maankäyttö, maankäytön muutos ja metsien käyttö. LULUCF-asetukseen sisältyvät metsistä, maatalousmaista ja kosteikosta syntyvät päästöt ja nielut. LULUCF:llä viitataan biomassan ja maaperän kykyyn sitoa itseensä hiilidioksidia eli toimia hiilinieluna. Varsinkin metsät toimivat hiilinieluina, koska yhteyttämisen vuoksi ne sitovat itseensä suuret määrät hiilidioksidia.

2. Mistä LULUCF-asetuksessa on kysymys?

EU pyrkii osana Pariisin ilmastosopimuksen toimeenpanoa vähentämään hiilidioksidipäästöjään 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.  LULUCF-asetuksella luodaan laskentasäännöt sille, miten hiilinielut ja toisaalta maan ja metsien käytöstä syntyvät päästöt otetaan huomioon EU:n ilmastopäästöjen laskennassa. Laskenta tehdään valtioiden tasolla, eikä se koske yksittäisiä toimijoita. Komission asetusehdotus perustuu no debit –periaatteeseen eli LULUCF-sektori ei saa kokonaisuudessaan olla päästö.

3. Kuinka paljon metsät sitovat hiilidioksidipäästöjä?

EU-tasolla metsien muodostama hiilinielu sitoo vuosittain noin 10 prosenttia Euroopan kasvihuonekaasupäästöistä. Suomessa metsät sitovat yli 40 prosenttia Suomen kasvihuonekaasupäästöistä, noin 29 miljoonaa tonnia, mutta vuositasolla nielut ja päästöt vaihtelevat merkittävästi.

4. Miten LULUCF-sektori huomioidaan tällä hetkellä EU:n ilmastotavoitteissa?

Tällä hetkellä LULUCF-sektori on sisällytetty kansainvälisesti sovittuun kasvihuonekaasujen vähentämistavoitteeseen YK:n ilmastosopimuksen Kioton pöytäkirjan alla.  Koska Kioton pöytäkirja päättyy vuonna 2020, tulee EU:n määrittää LULUCF-sektorin rooli vuoden 2020 jälkeiselle ajalle, eli vuosille 2021–2030. Parisiin sopimuksen tavoitteena on, että kasvihuonekaasujen päästöt ja nielut ovat tasapainossa tämän vuosisadan jälkipuoliskolla.

Kolme neljännestä Suomen pinta-alasta, 23 miljoonaa hehtaaria, on metsien peitossa.

5. Miksi LULUCF-asetus on Suomen kannalta erityisen tärkeä?

Suomi on Euroopan metsäisin maa, ja missään muussa EU-maassa ei metsillä ole kansantaloudessa ja ihmisten elämässä yhtä suurta merkitystä. Kolme neljännestä Suomen pinta-alasta, 23 miljoonaa hehtaaria, on metsien peitossa. Maankäyttösektorin merkitys on suuri: viime vuosina LULUCF-sektorin nielun koko on vaihdellut huomattavasti mutta keskimäärin maankäyttösektori sitoo noin 30 prosenttia Suomen kaikista päästöistä.  Näin ollen maankäyttösektorillamme on merkittävä rooli myös Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden saavuttamisessa. Nielujen lisäksi tarvitsemme fossiilisten energianlähteiden korvaamista uusiutuvilla – myös lisäämällä kestävästi puun käyttöä.

6. Mitä ongelmallista komission asetusehdotuksessa on Suomen kannalta?

Komission ehdotus voi johtaa tilanteeseen, jossa luonnontieteellinen todellinen nielu muuttuu laskentasääntöjen seurauksena laskennalliseksi päästöksi. Tämän johdosta Suomen valtio voisi joutua hankkimaan päästöyksiköitä muista jäsenmaista tai lisäämään päästövähennystoimia taakanjakosektorilla, jossa Suomella on jo tiukka vähennystavoite.

Huolenaiheena on erityisesti se, miten metsien nielu lasketaan asetuksen laskentasääntöjen mukaan. Ehdotuksen mukaan metsien nielujen kehitystä vuosina 2021–2030 verrataan vuosien 1990–2009 metsänhoidon käytäntöihin ja intensiteettiin. Suomen osalta se tarkoittaa, että metsien käytön lisääntymisen vuoksi merkittävän kokoinen hiilinielu voitaisiin laskea päästöksi. Vertailujaksolla, erityisesti taantuman aikana vuosina 2008–2009, metsiä hakattiin Suomessa poikkeuksellisen vähän. Lisäksi kaupungistuminen ja maatalouden rakennemuutos sekä muut maankäytön muutokset aiheuttavat metsäkatoa, josta aiheutuu edelleen päästöjä, joita Suomi ei voisi ehdotuksen mukaan kompensoida metsien nielun avulla.

7. Suomi pyrkii neuvottelemaan LULUCF-asetukseen joustoja. Mitä nämä joustot ovat?

EU:n ilmastopolitiikassa joustoilla haetaan ilmastotoimille kustannustehokkuutta. Jäsenmaissa eri sektoreiden merkitykset maan kokonaispäästöjen kannalta ovat erilaisia. Siirtämällä osan päästövähennysvelvoitteesta toisella sektorilla toteutettavaksi voidaan sama vähennys saavuttaa pienemmillä kustannuksilla.

Jäsenmaat voivat käyttää nieluista syntyvää ylijäämää rajoitetusti hyväksi taakanjakosektorin tavoitteen saavuttamisessa, jos LULUCF sektori on kokonaisuudessa ylijäämäinen. Jäsenmaat voivat myös siirtää yksiköitä toistensa välillä tai tallettaa niitä myöhäisemmälle ajanjaksolle. 

LULUCF-sektorin sisällä joustoja ovat yksiköiden siirto eri maankäyttöluokkien välillä, esim. korvataan metsityksen nielulla maatalousmaista syntyviä päästöjä, sekä nieluyksiköiden mahdollinen siirto jäsenmaiden välillä. Metsien laskennan ongelmallisuudesta johtuen puheenjohtaja on myös esittänyt erityisen metsiä koskevan kompensaatiojärjestelmän perustamista.  Tällä kompensaatiolla pyritään ottamaan huomioon maiden erilaiset lähtötilanteet, kuten metsien ikäjakauma sekä metsien käytön taso, ja lisäämään tasapuolisuutta. 

8. Vesittävätkö joustot EU:n ilmastopolitiikkaa?

Eivät. Kansainvälisesti katsottuna EU:n ja Suomen ilmastopolitiikka on hyvin kunnianhimoinen. Joustojen kokonaismäärä EU-tasolla on hyvin rajattu, millä voidaan varmistaa se, että kunnianhimo ei laske. Joustot tarjoavat kustannustehokkuutta, jolla turvataan EU:n kilpailukykyä ja eri maiden tasapuolista kohtelua.

9. Riittävätkö joustot Suomen biotaloustavoitteiden toteuttamiseen?

Metsät kasvavat ja sitovat hiiltä myös tulevaisuudessa, eli metsät ovat nielu ja metsien hiilivarasto jatkaa kasvamistaan. Metsien kestävä käyttö ja biotalous tarjoavat EU:lle erinomaisen mahdollisuuden irtautua fossiilitaloudesta, vähentää päästöjä, parantaa toimeentuloa, kilpailukykyä ja työllisyyttä. LULUCF- asetuksella ei ole suoranaista vaikutusta biotalouden tai kestävän metsätalouden tavoitteiden toimeenpanoon. Asetuksella sovitaan siitä, miten sektorin nielut ja päästöt lasketaan kansallisesti eikä asetus koske yksittäisiä toimijoita kuten metsänomistajia tai teollisuusyrityksiä.

10. Missä vaiheessa LULUCF-asetuksen käsittely on?

Komissio antoi esityksen heinäkuussa 2016. Parlamentti äänesti asetuksesta 13.9.2017 ja neuvosto pyrkii omaan yleisnäkemykseensä aiheesta puheenjohtajamaa Viron tekemän kompromissiesityksen pohjalta 13.10.2017. Sen jälkeen alkavat kolmikantaneuvottelut näkemysten yhteensovittamiseksi parlamentin, komission ja neuvoston kesken. Lopullista neuvottelutulosta odotetaan alkuvuodesta 2018.

Tilaa uutiskirje

Saat uusimman Klimaatin sähköpostitse sen ilmestyttyä.