Autottomuudesta tulee kaupungeissa helppoa - eikä siihen mene kauaa

Vuonna 2030 junan ja raitiotien käyttö on mahdollista selvästi nykyistä useammalle suurissa kaupungeissa. Eri liikennevälineitä yhdistävät palveluketjut tarjoavat todellisen vaihtoehdon auton omistamiselle.

Facebooktwitter

TEKSTI: Mari Valkonen

KUVAT: Tampereen kaupunki/IDIS Design Oy ja Helsingin kaupunki

Havainnekuva raitiovaunusta Tampereen Itsenäisyydenkadulla. Tampereen raitiotien ensimmäisen vaiheen rakennustyöt ovat jo käynnissä, ja liikennöinti on suunniteltu alkavan vuonna 2021.
Havainnekuva raitiovaunusta Tampereen Itsenäisyydenkadulla. Tampereen raitiotien ensimmäisen vaiheen rakennustyöt ovat jo käynnissä, ja liikennöinti on suunniteltu alkavan vuonna 2021.

Vuonna 2030 työmatkalainen jättää suosiolla auton kotiin. Autoilu on ruuhkassa paitsi hidasta, myös kallista tienkäyttömaksun vuoksi. Sen sijaan raitiotietä on rakennettu lisää, joten työmatka joutuu reippaasti. Kotiin jäävän auton tankissa on biopolttoainetta ja naapurin auto jää kiinni lataustolppaan.

Jos määränpäähän ei pääse julkisilla, kyydin voi tilata matkapuhelinsovelluksella. Tilaaminen ja maksaminen hoituvat yhdessä palvelussa, vaikka osan matkasta kuljettaa taksi ja osan juna.

Vuonna 2030, siis 13 vuoden kuluttua, Suomen liikenteen ilmastopäästöjen pitää olla puolet vuoden 2005 päästöjen tasosta. Tämä ei ole pelkkää toiveajattelua, sillä päästövähennyksiin velvoittaa EU-asetus.

”Aikaa on vähän ja tekniset ratkaisut ovat vasta tuloillaan. Lisäksi todellinen haaste on vaikuttaa ihmisten valintoihin”, sanoo liikenneneuvos Saara Jääskeläinen liikenne- ja viestintäministeriöstä.

Nykyistä tiiviimmät kaupungit

Jotta päästöjen vähentäminen onnistuu, autottomuudesta pitää suurissa kaupungeissa tehdä helppoa. Lisäksi autojen pitää muuttua selvästi nykyistä vähäpäästöisimmiksi.

Tällä hetkellä pääkaupunkiseudulla yksityisautoilu on selvästi yleisempää ympäryskunnissa kuin itse pääkaupungissa. Jotta yhä useampi voi hyödyntää joukkoliikennettä, uusia asuntoja pitää rakentaa nimenomaan Helsinkiin.

”Maankäytöllä on selkeä vaikutus liikkumisvalintoihin ja siten liikenteen päästöihin. Hajaantumisen sijaan tiivistyvässä kaupunkirakenteessa ihmisillä on valinnanvaraa kulkumuodon suhteen”, sanoo Helsingin liikennesuunnittelupäällikkö Reetta Putkonen.

Tavoitteena on tiivistää Helsinkiä kautta linjan, mutta se ei yksin riitä. Vuoteen 2030 mennessä uusi, suuri asuinalue valmistuu Malmin lentokentän kohdalle. Sipoon rajalla sijaitsevaa Östersundomia aletaan rakentaa vuoden 2030 jälkeen.
Tampereella tavoitteena on, että 80 prosenttia uudesta asuinkerrosalasta rakennetaan joukkoliikennevyöhykkeille, kuten parhaillaan rakennettavan raitiotien varteen.

”Näin tehostetaan ympäristöystävällisen joukkoliikennemuodon käyttöä”, sanoo suunnittelupäällikkö Ari Vandell Tampereen kaupungilta.

 

Havainnekuva Raide-Jokerista, joka kulkee Helsingin Itäkeskuksesta Espoon Keilaniemeen,  Pysäkeille suunnitellaan hyvät jalankulku- ja pyöräily-yhteydet.
Havainnekuva Raide-Jokerista, joka kulkee Helsingin Itäkeskuksesta Espoon Keilaniemeen, Pysäkeille suunnitellaan hyvät jalankulku- ja pyöräily-yhteydet.

Lisää raiteita

13 vuoden kuluttua sekä Helsingissä että Tampereella joukkoliikenne kulkee nykyistä useammin raiteilla. Vandell arvioi, että vuonna 2030 mennessä Tampereen raitiotien toinenkin vaihe on valmis ja raiteita on mahdollisesti jatkettu sekä Pirkkalan että Kangasalan suuntaan. Parhaillaan selvitetään myös lähijunaliikenteen aloittamista Tampereelta Nokialle.

Helsingin yleiskaavassa linjataan, että kaupunkiin rakennetaan 100 kilometriä uutta pikaraitiotietä. Siitä 25 kilometriä, eli raitiotie Kruunuvuorensiltojen yli Laajasaloon, valmistuu vuoteen 2030 mennessä. Raide-Jokerin, eli Itäkeskuksesta Espoon Keilaniemeen kulkevan pikaraitiotien rakentaminen alkaa vuonna 2019.

Ruuhkamaksu toimisi tehokkaasti

Noin puolet tavoitelluista liikenteen päästövähennyksistä on biopolttoaineiden yleistymisen varassa. Biopolttoaineiden yleistymistä ja esimerkiksi jakeluverkoston rakentamista säätelee laki.

Energia- ja ilmastostrategian mukaan Suomessa tulisi vuonna 2030 olla peräti 250 000 sähköautoa. Jääskeläinen arvioi, että sähköautot alkavat yleistyä selvästi vuoden 2020 jälkeen, kun EU:n autonvalmistajille säätämä laki alkaa purra. EU velvoittaa valmistamaan nykyistä selvästi vähäpäästöisempiä autoja, minkä Jääskeläinen uskoo laskevan myös sähköautojen hintaa.
Kun Helsingin seudun liikenne (HSL) arvioi alkusyksystä tehokkaimpia keinoja ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi, autoilun hinnan nostaminen – siis ruuhka- tai tienkäyttömaksu – nousi yhdeksi keskisimmistä keinoista.

”Ruuhkamaksu tekisi liikkumisesta tehokkaampaa, kun ihmiset autoilisivat silloin, kun se on halvinta. Lisäksi kerätty raha pitäisi pääkaupunkiseudulla investoida liikennejärjestelmän kehittämiseen”, Putkonen sanoo.

Parlamentaarinen työryhmä ottaa helmikuussa kantaa autoilun hinnoitteluun ja verotukseen.

Matkaketjuista vaihtoehto omalle autolle

Vuonna 2018 astuu voimaan liikennepalvelulaki, joka velvoittaa liikennepalveluiden tarjoajat avaamaan muun muassa lipunmyynnin ja maksujärjestelmät liikkumis- ja yhdistämispalveluiden tarjoajien käyttöön.

Sitran kiertotalouden asiantuntija Heikki Sorasahi pitää lakia merkittävänä askeleena kohti liikenne palveluna -ajattelua, jossa asiakas voi ostaa usean eri toimijan operoiman matkaketjun helposti.

”Se, millä ja kenen operoimalla liikennevälineellä kuljet, menettää merkityksensä. Asiakas voi ostaa yhdellä klikkauksella matkan kotiovelta Mikkeliin mökille ja luottaa siihen, että ketju toimii hyvin.”

Vauhdittaakseen digitaalisten liikennepalveluiden syntymistä valtio on budjetoinut suurille kaupungeille neljäksi seuraavaksi vuodeksi 3,5 miljoonaa euroa vuotta kohti.

Uusilla palveluilla halutaan tehdä julkisista liikennevälineistä todellinen vaihtoehto omalle autolle.

”En tiedä, mikä muu voisi tarjota todellisen vaihtoehdon yksityisautolle kuin erilaisten liikennepalveluiden yhdistelmä”, sanoo Sorasahi.

 

Valtaosa liikenteen päästöistä tieliikenteestä

  • EU on osana Pariisin ilmastosopimusta sitoutunut hillitsemään ilmastonmuutosta niin, ettei maapallon lämpötila nouse yli 2 asteen. EU leikkaa ilmastopäästöjään 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasosta.
  • EU-lainsäädäntö velvoittaa, että Suomelle, että sen ns. taakanjakosektorin (liikenne, rakennusten erillislämmitys, maatalous)  pitää leikata päästöjä 39 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.
  • Suomi on linjannut energia- ja ilmastostrategiassa sekä syyskuussa valmistuneessa keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmassaan (Kohti ilmastoviisasta arkea) keinoja, joilla tavoitteisiin päästään.
  • Kohti ilmastoviisasta arkea -raportin mukaan liikenteen päästöjä pitää leikata 50 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. 90 prosenttia liikenteen päästöistä aiheutuu tieliikenteestä, ja tästä 58 prosenttia yksityisautoilusta.
  • Ellei Suomi pääse vuosittaisiin päästövähennystavoitteisiin, seuraavana vuonna päästöjä pitää sanktiona vähentää entistä tuntuvammin.

 

Tilaa uutiskirje

Saat uusimman Klimaatin sähköpostitse sen ilmestyttyä.