Kolumnit

Ilmastotietoinen taksikuski ja muita luonnonoikkuja

Istuin hiljattain taksin kyydissä, kun puhetta tuli lämpimästä talvesta. Kuljettaja pohti ääneen, onko vetinen joulukuu normaalia kausivaihtelua vai ”suuremman salaliiton” tulosta. Hiljaa mielessäni lokeroin taksikuskit sellaiseen ammattikuntaan, jonka kanssa ei kannatta lähteä vääntämään ilmastonmuutoksesta.

Vihertääkö lentoliikenteessä?

Otsikoissa esitettyihin kysymyksiin kuuluisi vastata vasta kirjoituksen lopussa, mutta teen nyt poikkeuksen. Lentokoneet eivät edelleenkään lennä pelkillä kukkasilla, mutta näin voi olla jo vuonna 2050. Niin ainakin Finnairin kestävän kehityksen johtaja Kati Ihamäki uskoi, kun keskustelimme hiljattain kansainvälisen siviili-ilmailujärjestö ICAO:n asettamista päästövähennystavoitteista. Palataan kuitenkin hetkeksi ajassa taaksepäin

Ilmastonmuutos ˗̶ viimeinkin asiaan

Pariisissa viime joulukuussa sovittu ilmastosopimus aloittaa kokonaan uuden aikakauden ilmastonmuutoksen sopeutumisen, hillinnän ja tutkimuksen kannalta. Voisi jopa sanoa, että viimeinkin päästään itse asiaan. Jos aikaisemmin ilmastonmuutoksen ympärillä käynyttä keskustelua on leimannut pahimmillaan eräänlainen juupas–eipäs -henkinen, ei aina niin kovin tieteellinen rakenne, seuraavassa vaiheessa voidaan toivottavasti debatoida uudelta pohjalta ratkaisuja pragmaattisesti hakien.

Viisaita vastauksia kivihiilikauden päättymiseen

Pariisin ilmastosopimus merkitsee historiallista käännettä kohti vaikuttavampia ilmastotoimia ja hiilineutraalia globaalia taloutta. Sopimuksen ja sitä myötä ensimmäistä kertaa kaikkien 195 valtion tavoite on rajoittaa päästöjä niin, että ilmaston lämpeneminen jää selvästi alle kahden asteen.

Pelastaako kotimainen kasviproteiini ympäristön?

Olen ystäväni kanssa ravintolassa. Naapuripöytiin kannetaan tiriseviä pihvejä ja meheviä kananrintoja. Lihan tuoksu leijuu ilmassa. Tekisi mieli, mutta olen juuri viettänyt päivän kotieläintuotannon ympäristövaikutuksia käsittelevien selvitysten parissa. Puren hammasta ja tilaan linssipihvin.

Uusi ilmastosopimus tuo Suomelle mahdollisuuksia

Joulukuussa maailman huomio kohdistuu Pariisiin. Meillä on historiallinen mahdollisuus solmia ensimmäistä kertaa aidosti globaali ilmastosopimus, johon osallistuisivat kaikki maailman maat. Pariisin on oltava käännekohta, joka kiihdyttää jo käynnissä olevaa, mutta auttamatta liian hidasta muutosta kohti vähähiilistä maailmaa.

Kuka maksaa ilmastonmuutoksen aiheuttamat vahingot?

Ilmastolaki tuli voimaan kesäkuun alusta. Ilmastolaissa sopeutumisella tarkoitetaan toimia, joilla varaudutaan ja mukaudutaan ilmastonmuutokseen ja sen vaikutuksiin. Toisaalta laissa tunnistetaan, etteivät kaikki vaikutukset ole vain haitallisia. Laissa kannustetaan myös toimiin, joiden avulla ilmastonmuutokseen liittyvistä vaikutuksista voidaan hyötyä. Sopeutumisella pyritään siis nykyisen kansallisen sopeutumissuunnitelman sanoin ehkäisemään tai lieventämään ilmaston vaihtelevuudesta ja muutoksesta aiheutuvia kielteisiä vaikutuksia ja hyötymään myönteisistä seurauksista.

Kiertotaloutta ei voi vastustaa

Kiertotalous on Suomessa kaikkien huulilla. Sitä onkin lähes mahdoton vastustaa, sillä järkevästi toteutettuna kiertotalous on vastaus luonnonvarojen hupenemiseen ja luo kestävää talouskasvua. Sitran ja McKinseyn analyysin mukaan kiertotalouden arvonlisä konepaja-, elintarvike-, metsä- ja rakennusteollisuudessa sekä jakamistaloudessa ja second hand -kaupassa voi olla Suomessa jopa 2,5 miljardia euroa vuodessa.

Miten Suomi voi edesauttaa ilmastosovun syntymistä?

Yhdysvallat ja Kiina yllättivät vähän aikaa sitten ilmoittamalla uusista päästörajoituksista. Heti perään Yhdysvallat ja Japani kertoivat tukevansa köyhien maiden ilmastotyötä useilla miljardeilla. Ilmastorintamalla on muutenkin vilkasta. YK:n pääsihteerin ilmastohuippukokouksessa lukuisat tahot sijoittajista kuntiin sitoutuivat uusiin ilmastotoimiin. Samaan aikaan New Yorkissa järjestettiin historian suurin ilmastomarssi, johon osallistui arviolta 300 000 ihmistä.

Järkipäätösten taustalle tarvitaan tiedettä

Marraskuun alussa julkaistaan synteesi hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n viidennestä arviointiraportista. IPCC:n uusimman raportin mukaan ihmisen vaikutus ilmastonmuutokseen on osoitettavissa entistä selvemmin.

Ota riski, pelasta ilmasto

Voin kertoa salaisuuden. Tulevassa hallitusohjelmassa sovitaan melko varmasti, että Suomea kehitetään seuraavaksi kokeilujen avulla. Ennen ajateltiin, että ongelma ratkaistaan säätämällä laki. Nyt se ei enää onnistu. Aikamme yhteiskunnalliset ongelmat ovat tunnetusti monimutkaisia, eikä niihin ole varmoja patenttiratkaisuja. Koska parhaatkaan yksittäiset lakimuutokset tai teknologiat eivät riitä, on otettava riskejä ja kokeiltava.

”Tämä on niin nähty!”

Matti Apunen sanoo Klimaatin haastattelussa luottavansa, että insinööri löytää ratkaisun ilmastokriisiin. Minäkin uskon insinööriin. Luotan myös ilmastotieteilijöihin, päätöksentekijöihin, opettajiin, virkamiehiin sekä naapuriini, sillä heillä jokaisella on roolinsa ilmastonmuutoksen hillitsemisessä ja siihen sopeutumisessa.

Tilaa uutiskirje

Saat uusimman Klimaatin sähköpostitse sen ilmestyttyä.