Lumilautailija haluaa säilyttää rehdit talvet

Suomen menestyneimpiin lumilautailijoihin kuuluva Enni Rukajärvi on nähnyt talvisia satumaita ympäri maailmaa. Kaikkein kaunein talvi on kotona Kuusamossa, ainakin vielä.

TEKSTI: Enni Sahlman / Kaskas Media

KUVA: Harri Tarvainen

Enni_3804

Paukkupakkasia, tykkylumen painosta nuokkuvia puita ja niin kirkkaan valkoista, että silmiin sattuu. Sotshin olympiahopeamitalisti, lumilautailija Enni Rukajärvi pitää kotipaikkakuntansa Kuusamon talvea maailman hienoimpana.

“Se on rehti talvi.”

Nyt rehdit talvet ovat uhattuina. Siitä varoitti Rukajärven ala-asteen opettaja jo viisitoista vuotta sitten.

”Opettaja kertoi, että nyt on meneillään tällainen ilmastonmuutos. Olen ihmetellyt, miksi niin moni ihminen ei vieläkään noteeraa asiaa, vaikka siitä on tiedetty kauan”, Rukajärvi sanoo.

Lumilautailijan elämään ilmaston lämpeneminen vaikuttaa suoraan. Kun lumet sulavat alta, missä enää voi laskea?

Opettajan sanoihin olisi korkea aika tarttua. Rukajärvi on itse lähtenyt mukaan Protect Our Winters Finlandin lähettilääksi kertomaan ihmisille, mitä ilmastonmuutoksen hidastamiseksi voi tehdä. POW Finland on osa kansainvälistä Protect Our Winters -liikettä, joka tuo yhteen talviurheilun ystäviä ja talvilajien parissa toimivia yrityksiä kampanjoimaan ilmastonmuutosta vastaan. He haluavat tulevaisuudessakin nauttia laskemisesta oikealla lumella.

Lunta on jo nyt vähemmän

Lumen hupeneminen ja lyhyemmät talvet eivät voi jäädä huomaamatta, jos kiertää työkseen maailman laskettelurinteitä. Sen on Rukajärvikin huomannut.

Maailmanlaajuisesti hiihtokeskusbisnes on kärsinyt jo yli miljardin euron tappiot viimeisen vuosikymmenen aikana lumen vähenemisen takia.

“Olen nähnyt, miten monilla jäätiköillä lumi on jo alkanut vähentyä.”

Ilmatieteen laitoksen ennusteiden mukaan Etelä-Suomessa lumiset päivät voivat vähentyä sadan vuoden aikana vajaaseen puoleen. Lumipeitteen keskimääräinen massa pienenisi vieläkin enemmän, 80–90 prosenttia. Pohjois-Suomessakin lumipeite kutistuisi 40–70 prosenttia.

Suomen alppihiihtokansa sai kokea karvaan pettymyksen, kun Levin maailmancupia ei marraskuussa voitu järjestää lumen puutteen vuoksi. Se jäytää Lappia myös taloudellisesti: tapahtuma tuo alueelle vuosittain kolme miljoonaa euroa. Maailmanlaajuisesti hiihtokeskusbisnes on kärsinyt jo yli miljardin euron tappiot viimeisen vuosikymmenen aikana lumen vähenemisen takia.

Lumen ja pakkasen puute ei vaivaa vain pohjoisen rinteitä. Vuonna 2050 enää puolet Alppien nykyisistä hiihtokeskuksista voi luottaa siihen, että lunta on tarpeeksi ja turistit pääsevät laskemaan, mikäli ilmaston lämpeneminen jatkuu nykyistä tahtia. Lumi sulaa etenkin vuoriston alimmilta rinteiltä. Ylempänä vaarana on kokonaisten hiihtokeskusten sortuminen, kun alla oleva ikijää sulaa rakenteiden alta.

Myös Suomen keskuksilla on edessään kovat ajat: Suomen ympäristökeskuksen mukaan ilmasto lämpenee tulevaisuudessa kaikkein eniten juuri pohjoisilla alueilla.

Puuterilumi ei tykeillä synny

Rukajärvi hyppäsi lumilaudan päälle jo pikkutyttönä. Se oli kuusamolaiselle luontevaa, sillä talvi oli mahdottoman pitkä ja kaupungin harrastuksiin matkaa. Ahkera harjoittelu on kannattanut. Rukajärvi on Suomen menestynein naislumilautailija ja voittanut vuonna 2011 esimerkiksi slopestylen maailmanmestaruuden ja lumilautailijoiden erityisesti arvostaman X-Gamesin.

"Lumi on loppupeleissä aika pikkuseikka sen keskellä, mihin kaikkeen ilmastonmuutos vaikuttaa."

Kuusamon pitkät talvet voivat kohta jäädä historiaan, sillä talven arvioidaan lyhenevän Suomessa keskimäärin viidestä kymmeneen päivää jokaisella tulevalla vuosikymmenellä.

”Siinä olisi aika hullua selittää omille lapsille, että omassa lapsuudessani laskimme mäkeä ja lunta oli niin paljon, että kaivoimme siihen tunneleita ja hypimme katolta hankeen”, Rukajärvi sanoo.

Lumilautailija ei silti pidä talven lyhenemistä tai lumen vähenemistä pelottavimpana asiana ilmastonmuutoksessa.

”Lumi on loppupeleissä aika pikkuseikka sen keskellä, mihin kaikkeen ilmastonmuutos vaikuttaa. Vaikutus tuntuu koko maailman ekosysteemissä, eli luonnon tasapaino voi horjua pahemman kerran.”

Lautailijat ilmastolähettiläinä maailmalla

Ammattilaskijat treenaavat ulkomailla, kisaavat ympäri maailmaa ja saavat rahoitusta isoilta kansainvälisiltä sponsorifirmoilta ja tapaavat samalla paljon uusia ihmisiä. Siksi he ovat Rukajärven mukaan omiaan levittämään tietoa.

Mutta miten lumilautapiireissä suhtaudutaan ilmastonmuutokseen?

“Osa laskijoista on hyvinkin perillä ilmastonmuutoksesta, pitää sen hillintää tärkeänä juttuna ja tekee paljon asioita sen eteen. Osa ei niinkään. Aihetta pohditaan enemmän vapaalaskupiireissä kuin kisalaskijoiden keskuudessa”, Rukajärvi kertoo.

Vapaalaskijat ovat niitä hurjapäitä, joita eivät rinteiden rajat pidättele. Rinteiden ulkopuolelta löytää puuterilunta, jossa laskeminen on erityisen pehmeää. Sitä ei lumitykeillä saa aikaiseksi.

”Vastuu ilmastonmuutoksesta on meillä kaikilla. Toki päättäjät ja yritykset voivat vaikuttaa siihen vielä enemmän, mutta tavallinen ihminen valitsee päättäjät ja yritykset, joita tukee”, Rukajärvi huomauttaa.

Tunnettu lumilautailija voi myös näyttää esimerkkiä muille. Rukajärvi itse yrittää esimerkiksi kompensoida pakollista matkustamista vähentämällä muuta kulutusta.

“Voi vaikka järjestää kimppakyydin rinteeseen ja laskea samoilla vanhoilla varusteilla vielä yhden talven.”

Entä mikä yksi asia jokaisen kansalaisen pitäisi tehdä ilmaston eteen?

“Äänestää. Sellaista ehdokasta, joka lupaa toimia ilmaston hyväksi”, Rukajärvi sanoo.

Tilaa uutiskirje

Saat uusimman Klimaatin sähköpostitse sen ilmestyttyä.