Hei, me lennetään - ja yhä vain enemmän!

TEKSTI: Kristiina Markkanen / Kaskas Media

KUVITUS: Vilja Pursiainen / Kaskas Media
VALOKUVAT: Picjumbo

Helppoa, halpaa - ja siksi niin vaikeaa suitsia. Lentoliikenne on kasvanut tasaisesti vuosikymmeniä. Ratkaisuja lentämisen viherryttämiseen haetaan teknologiasta, päästökaupasta ja kansainvälisistä neuvotteluista.

Vain muutamia vuosia sitten ihmiset lupasivat kilpaa lopettaa lentomatkustuksen, ja erilaisten vapaaehtoisten päästömaksujen suosio kasvoi. Lentämistä pidettiin supersaastuttajana ja ilmaston arkkivihollisena.  Kansainvälisen siviili-­ilmailujärjestön ICAO:n ympäristövastaavan Joonas Laukian mukaan lentoliikenne on kuitenkin kasvanut vuosittain noin viisi prosenttia, ja Kansainvälinen ilmakuljetusliitto ennustaa matkustajamäärien tuplaantuvan vuoteen 2034 mennessä. Mitä tapahtui?

Erityisesti Aasiassa keskiluokka, joka matkustaa paljon lentäen, on kasvanut käsi kädessä talouden kanssa. Lentomatkustusta ympäröi myös ilmapiiri, jota Finnairin ympäristöjohtaja Saija Stenbacka kuvailee “mielenkiintoiseksi dilemmaksi”.

Stenbackan mukaan ihmiset pitävät lentoyhtiöiden ekologisuutta tärkeänä, mutta kun matkustajat tekevät ostopäätöksiä, lopulta lipun hinta ratkaisee, hän kertoo.

”Suhteellisen pieni osa matkustajista on valmis maksamaan enemmän siitä, että tietää matkustavansa ekologisella lentoyhtiöllä. Se on vähän niin kuin luomuruoka: monet kokevat sen positiiviseksi, mutta pelkkä positiivisuus ei määrää ostopäätöstä.”

lentokone

Lentoyhtiöt vastaavat itse päästövähennyksistä

Viime talvena Pariisin kansainvälisessä ilmastokokouksessa syntyi hartaasti odotettu sopimus päästöjen vähentämiseksi vuodesta 2020 alkaen. Sopimus ei kata lentoliikennettä, koska vastuun koettiin olevan alan oman järjestön ICAO:n käsissä.

”Joidenkin mielestä sopimus unohtaa lentoliikenteen, mutta meidän mielestämme se antaa ICAO:lle ja kansainväliselle lentoliikenneyhteisölle enemmän vastuuta. Kaikki keinot ovat lentoliikenteen valittavissa, eikä kukaan sanele ulkopuolelta, mitä lentoliikenteessä pitäisi tehdä”, ICAO:n Joonas Laukia sanoo.

”Lentoliikennesektorilla on nyt näytön paikka päästöjen vähentämisessä.”

Tämä päämäärä mielessään Laukia tekee tavallista pidempää työpäivää syksyyn asti. Silloin ICAO:n suurkokouksessa pyritään viemään läpi ilmailualan vastine Pariisin sopimukselle: uusi, päästökauppaa muistuttava markkinapohjainen päästökompensaatiomekanismi.

Sen tarkoituksena on rajoittaa kansainvälisen lentoliikenteen päästöjä vuodesta 2020 eteenpäin eli mahdollistaa lentoliikenteen hiilineutraali kasvu. Nyt päästörajoitteita ei ole, vaan lentoalan päästöt voivat periaatteessa kasvaa vapaasti.

”Hiilineutraali kasvu on tarkoitus toteuttaa niin, että lentoyhtiöt ostavat markkinoilta päästöoikeuksia kattaakseen omat päästönsä. Päästöjen määrä ylittää asetetun vuoden 2020 rajan, mutta lentöyhtiöt kuittaavat ylimenevän osuuden päästöoikeuksilla”, Laukia sanoo.

Syksyllä ICAO:n suurkokouksessa pyritään viemään läpi ilmailualan vastine Pariisin sopimukselle: uusi, päästökauppaa muistuttava markkinapohjainen päästökompensaatiomekanismi.

Käytännössä mekanismi tarkoittaa sitä, että lentoyhtiöt ostaisivat jatkossa päästöoikeuksia hiilidioksidipäästöjä vähentävistä projekteista ja kuittaisivat siten omat päästönsä.

Kireämpi politiikka tarpeen

Lentoliikenteen päästöt kattavat jo nyt noin kaksi prosenttia koko maailman päästöistä, eikä ajatus niiden lisääntymisestä saa ihmisiä saati ympäristöä kiljumaan riemusta. Maailma sai konkreettisen katsauksen lentoliikenteen hiilidioksidipäästöihin, kun Eyjafjallajökull­-tulivuori purkautui Islannissa vuonna 2010, ja Euroopan sisäinen lentoliikenne pysähtyi täysin kahdeksaksi päiväksi. Lentojen lakkauttaminen säästi ilmakehää miltei kolmen miljoonan tonnin hiilidioksidipäästöiltä, vaikka tulivuori toki tuprullaan heikensi paikallisesti ilmanlaatua.

”Päästöjen aiheuttajien, konevalmistajien ja lentoyhtiöiden pitäisi nyt ryhtyä toimeen. Kaikki riippuu siitä, miten määrätietoisesti ympäristöpolitiikkaa tehdään. Mitä enemmän sitä kiristetään, sitä tehokkaammat päästövähennyskeinot astuvat mukaan kuvaan”, toteaa Ilmastopaneelin puheenjohtaja, professori Markku Ollikainen.

ICAO:n mekanismia odotellessa lentoyhtiöt pyrkivät korvaamaan päästöjä mallilla, joka koostuu teknologian kehittämisestä, johdon tehostamisesta, infrastruktuurin parantamisesta ja lentoliikenteen päästökaupasta. Lentoliikenne liitettiin ainoana liikenteen osa­alueena Euroopan sisäiseen päästökauppaan vuonna 2012.

”Kaikki neljä pilaria antavat oikeutuksen jatkaa lentoliikenteen kasvua ja operointia. Jos kolmen ensimmäisen keinon avulla ei päästä haluttuihin päästövähennyksiin, loput korvataan päästökaupalla. Tavoitteena on päästöjen puolittaminen vuoteen 2050 mennessä, ja ilman päästökauppaa siihen ei päästä”, sanoo Finnairin kestävän kehityksen johtaja Kati Ihamäki. Vaikka ICAO:n neuvottelema päästökompensaatiomekanismi kattaisi huomattavasti suuremman osan globaaleista päästöistä kuin EU:n sisäinen päästökauppa, edellä mainittu on toistaiseksi ollut sekä Ihamäen että Laukian mielestä lentoliikenteen kannalta järkevin tapa kompensoida päästöjä. Vaihtoehtoja päästökaupalle on tapetilla. Esimerkiksi hiiliverosta ja matkustajien vapaaehtoisista päästömaksuista on keskusteltu.

”Se, että ostetaan omaa hiilijalanjälkeä vastaava määrä päästöjä on järjestelmänä ihan järkevä. Mutta jos teknologista ja poliittista kehitystä ei tapahdu, siitä ei ole juurikaan hyötyä, että kuluttajat yrittävät olla vastuullisia”, Ilmastopaneelin Ollikainen sanoo.

Biopolttoaine tuo valoa tunnelin päähän

Tulilla on nyt ja tulevaisuudessa paljon toimenpiteitä, joiden avulla lentoliikenteen päästöjä pyritään kompensoimaan. Matkustajamäärien ja päästöjen kasvaessa kompensointi ei enää riitä, vaan päästöistä pitäisi alkaa vähitellen päästä kokonaan eroon. Onko se mahdoton ajatus?

 

Lufhansan koelennolla kone vapautti ilmakehään miltei 40 tonnia vähemmän hiilidioksidia tavalliseen verrattuna.

Massiivisen ratkaisun massiiviselle päästöongelmalle tarjoaisivat biopolttoaineet. ICAO:n Laukia kertoo Lufthansan vuonna 2011 toteuttamista koelennoista, joissa käytettiin öljyn ja biopolttoaineen sekoitusta. Frankfurtista Washingtoniin lentänyt kone vapautti ilmakehään miltei neljäkymmentä tonnia vähemmän hiilidioksidia tavalliseen verrattuna. Kuulostaa melkein liian hyvältä ollakseen totta.

”Biopolttoaineessa on omat haasteensa. Se on kallista, sitä tuotetaan ja käytetään pienissä erissä, ja kuljetuskustannukset ovat korkeat. Tähän pitäisi löytää joku fiksu ratkaisu, koska biopolttoaineen käyttö on isoin asia, jonka lentoyhtiöt voisivat tehdä”, Finnairin Stenbacka sanoo.

Ratkaisu tuntuu kaukaiselta, koska öljyn halpa hinta kasvattaa tällä hetkellä polttoaineiden hintaeroa entisestään.

Lentoalan tulevaisuuteen ladataan paljon odotuksia. Parhaassa tapauksessa uudet kansainväliset päästövähennysmekanismit lyövät läpi, ja planeetta on parinkymmenen vuoden päästä puolet puhtaampi. Siihen on vielä matkaa.

Tilaa uutiskirje

Saat uusimman Klimaatin sähköpostitse sen ilmestyttyä.