Iin ihmeen isät

Ii on ääripäiden kunta. Työttömyysluku on Pohjois-Pohjanmaan korkein ja nimi Suomen kunnista lyhyin. Poikkeuksellisen Iistä tekevät sen energiaratkaisut: Ii on Suomen eniten tuulivoimaa tuottava kunta, ja se on lyhyessä ajassa vähentänyt radikaalisti kasvihuonekaasupäästöjään. Myös vaikutus työllisyyteen on ollut myönteinen. Iin ihmeen taustalta löytyy kaksi kunnanjohtajaa, jotka jakavat ennakkoluulottoman maailmankatsomuksen ja vankan kokemuksen liike-elämästä.

TEKSTI: Hanna Sivenius

KUVA: Mikko Törmänen

Iin entinen kunnanjohtaja Markku Kehus ja hänen seuraajansa Ari Alatossava uskoivat tuulivoimaan, koska siinä on ennen kaikkea taloudellisesti järkeä. Nyt pieni kunta tunnetaan uusiutuvan energian edelläkävijänä.
Iin entinen kunnanjohtaja Markku Kehus ja hänen seuraajansa Ari Alatossava uskoivat tuulivoimaan, koska siinä on ennen kaikkea taloudellisesti järkeä. Nyt pieni kunta tunnetaan uusiutuvan energian edelläkävijänä.

Viime vuosisadan lopussa Pohjois-Pohjanmaalla kohistiin teknobuumista. Nokia työllisti Oulun alueella, ja myös Iissä tehtiin mittavia panostuksia elektroniikkateollisuuteen. Kun kännykkäbisnes alkoikin 1990-luvun lopulla sakata, pienelle kunnalle piti löytää uusi suunta.

Entinen kunnanjohtaja Markku Kehus ja tuolloin kunnan elinkeinoelämän kehitystehtävissä työskennellyt nykyinen kunnanjohtaja Ari Alatossava lähtivät visioimaan kunnalle uutta strategiaa. Keskustelu siirtyi nopeasti erilaisiin energiaratkaisuihin. Kehus oli aiemmin työskennellyt pitkään turveyhtiön toimitusjohtajana.

”Se kokemus vaikutti varmasti siihen, että energia, energian säästäminen sekä ympäristö nousivat keskustelussa ykkösaiheeksi”, Kehus kertoo.

Kaksikko teki perusteellisen selvitystyön ja tuli siihen tulokseen, että energiakunnaksi kannattaa ehdottomasti profiloitua. Uudessa strategiassa kohtasivat niin ympäristön kuin kunnankin edut.

”Se lisäsi sekä kuntalaisten mielenkiintoa että poliittista huomiota.”

Samoihin aikoihin tuulivoimayhtiöt lähestyivät kuntaa ja tiedustelivat mielenkiintoa tuulivoimarakentamiseen. Uuden energiateollisuuden taloudelliset mahdollisuudet alkoivat hahmottua.

”Meillä on kummallakin Arin kanssa liike-elämän tausta, ja varmasti siksi lähdimme mittaamaan alusta lähtien kaikki päätökset myös rahassa”, Kehus sanoo suoraan.

”Meillä on kummallakin Arin kanssa liike-elämän tausta, ja varmasti siksi lähdimme mittaamaan alusta lähtien kaikki päätökset myös rahassa”

Edelläkävijät saivat vauhtia HINKU-verkostosta

Kun asiat muutettiin euroiksi ja näytettiin tuulivoiman taloudellinen kannattavuus, oli helppo perustella isojakin hankkeita. Kunta lähti myös mukaan HINKU-hankkeeseen, mikä toimi suolana muun päällä.

”Pääsimme näkemään, mitä muut touhuavat ja huomaamaan, että olimmekin itse asiassa jo aika pitkällä.”

HINKU eli Kohti hiilineutraalia kuntaa on 33 kunnan verkosto, joka tähtää kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen nopealla aikataululla. Iin tulos on ollut poikkeuksellisen hyvä: päästöt vähenivät ensimmäisen kuuden vuoden aikana kunnioitettavat 67 prosenttia.

Nykyisellä kunnanjohtajalla Ari Alatossavalla on selkeä näkemys siitä, miten tulos saavutettiin.

”Tulos perustuu tuulivoimainvestointiin ja -kompensaatioon. Tuulivoimarakentaminen on edennyt hyvin, ja sekä kunta että kuntalaiset suhtautuvat tuulivoimaan positiivisesti.”

Avoin päätöksenteoko sai kuntalaiset tuulivoiman puolelle

Kuntalaiset ja paikalliset yritykset on saatu Alatossavan mukaan tuulivoimahankkeen taakse pitämällä päätöksenteossa alusta lähtien läpinäkyvää ja avointa linjaa.

Kun energiayhtiöt lähestyvät kunnan johtoa, heitä kehotetaan ensin juttelemaan asiat selviksi asukkaiden kanssa. Tämän jälkeen kunnalla ei lähtökohtaisesti ole mitään hanketta vastaan.

”Luotamme siihen, että maanomistajat pystyvät arvioimaan, onko jollekin alueelle järkevää rakentaa tuulivoimaa vai ei. Päätöksentekoon tulee saada osallistumaan myös sellaiset alueen maanomistajat, joiden kiinteistöä rakentaminen ei suoraan kosketa. Kaikesta energiantuotannosta syntyy myös haittavaikutuksia, joten päätöksenteossa pitää olla mukana ne, joiden kannettavaksi nämä tulevat,” Alatossava painottaa.

Tuulivoiman tuomat taloudelliset säästöt ovat synnyttäneet hyvän kierteen. Hanke on luonut Iin kuntaan uusia työpaikkoja, ja lähikunnissa on lähdetty toteuttamaan esimerkin rohkaisemina vastaavia energiaratkaisuja. Myös kuntalaiset ovat ottaneet ideat omaan käyttöönsä: kunnassa on tehty jopa aurinkopaneelien joukkotilaus, jossa asukkaat tilasivat kerralla kaikille halukkaille paneelit oman talon katolle.

Työ jatkuu, vaikka kunnanjohtaja vaihtuu

Kapulanvaihto entisen ja nykyisen kunnanjohtajan välillä tapahtui sujuvasti. Kun Kehus puolitoista vuotta sitten jäi eläkkeelle perjantaina, istuutui Alatossava kunnanjohtajan pöydän ääreen seuraavana maanantaina. Kumpikin arvostaa toisen osaamista ja panostusta kunnan asioihin.

”Markku on helposti lähestyttävä mies, mikä on tärkeä ominaisuus näin pienessä kunnassa. Insinöörinä hänellä on ollut kova halu ja innostus lähteä tutkimaan ja kokeilemaan uusia asioita. Tästä on ollut Iin kunnalle valtava hyöty”, Alatossava sanoo edeltäjästään.

Kumpikin miehistä on miettinyt energiaratkaisuja myös henkilökohtaisessa elämässä. Alatossavan perhe on vaihtanut kodin lämmityksen maalämpöön, ja entisen kunnanjohtajan kotitalo lämpenee polttopuilla sekä aurinkopaneeleilla. Nämä Kehus on ristinyt parisuhdepaneeleiksi:

”Niillä lämmitän vettä vaimolle. Takaisinmaksuaika on hiukan pitkä, mutta niinhän se on parisuhdekin.”

Tilaa uutiskirje

Saat uusimman Klimaatin sähköpostitse sen ilmestyttyä.