Ilmasto muuttaa arktista aluetta – Suomen osaaminen koko alueen hyödyksi

Jotta sään ja ilmaston vaihteluun voidaan varautua, tarvitaan säähavaintoja, tutkimusta ja muita palveluita. Suomessa tätä osaamista on vuosien mittaan kertynyt. Ilmastonmuutoksen myötä toiminta arktisella alueella lisääntyy, ja osaamista tarvitaan yhä pohjoisempana.

 

Facebooktwitter

TEKSTI: Eija Vallinheimo/Ilmatieteen laitos ja Henna Haapala/YM

KUVA: Tero Pajukallio

poro_tpajukallio3

S ataa lunta. Lapset kiipeilevät lumikasoissa ja pyörittelevät tottuneesti lumipalloja koulun pihalla. Lumesta ja pakkasesta huolimatta bussi kaartaa ajallaan pysäkille. 

Tämä on väläys tavallisesta suomalaisesta talvipäivästä. Suomessa yhteiskunnan toiminnot pyörivät tehokkaasti lumesta ja pakkasesta huolimatta. Suomi on yksi maailman pohjoisimmista yhteiskunnista, joten talviset olosuhteet ovat suomalaisille tuttuja. Pakkanen ei pelota edes kaikkein pienimpiä. Kaiken taustalla on paljon havainto- ja tutkimusosaamista ja eri toimijoiden yhteistyötä, mikä mahdollistaa oikeanlaisen varautumisen sään ja ilmaston vaihteluun.

Ilmastonmuutos on arktisella alueella selvästi rajumpaa kuin missään muualla. Muutos myös etenee nopeammin kuin on ennakoitu. Vaikutukset näkyvät jo nyt niin luonnonvarataloudessa, infrastruktuurissa kuin liikenteessäkin. Ilmastonmuutoksen myötä myös matkailu, kalastus, luonnonvarojen hyödyntäminen ja meriliikenne Arktisella alueella tulevat lisääntymään, mikä kasvattaa arktisen ympäristön havainnoinnin ja siihen liittyvän palvelutoiminnan kysyntää.

Ilmastonmuutos on arktisella alueella selvästi rajumpaa kuin missään muualla.

Ilmastonmuutos kiihtyy arktisella alueella

Arktinen neuvosto julkaisi keväällä 2017 tuoreet tiedot  lumen, veden, jään ja ikiroudan muutoksista arktisella alueella (ns. SWIPA-raportti). Arktinen alue on lämmennyt yli kaksi kertaa yhtä nopeasti kuin koko maapallo viimeisten 50 vuoden ajan. 

Arktisen alueen lämpeneminen, jota viime vuosina ovat leimanneet ennätykselliset lämpötilat, on johtamassa jatkuvaan tai kiihtyvään merijään ja lumipeitteen vähenemiseen, jäätiköiden sulamiseen, Pohjoisen jäämeren lämpenemiseen ja muuttumiseen makeammaksi, ikiroudan sulamiseen sekä ekologisiin muutoksiin.

Lämpenemisen vaikutukset eivät rajoitu vain arktiselle alueelle, sillä alueella on merkittävä rooli merenpinnan nousun kannalta sekä maapallon ilmaston ja sääolojen säätelijänä, kertoo Suomen ympäristökeskuksen tutkimusprofessori Martin Forsius, joka toimi Arktisen ympäristön seuranta- ja arviointiohjelman (AMAP) puheenjohtajana, kun raportti laadittiin.

Jos nykyisten kehityssuuntien annetaan jatkua, ne vaikuttavat tulevaisuudessa yhä voimakkaammin ihmisten terveyteen ja turvallisuuteen, yrityksiin ja talouksiin sekä ekosysteemeihin ympäri maailmaa.

Uuden arvion mukaan merenpinta saattaa nousta tulevaisuudessa huomattavasti enemmän kuin hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC on arvioinut. Peli ei kuitenkaan ole vielä menetetty. Jos Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet saavutetaan ja arktisen alueen lämpötilat saadaan vakaantumaan kuluvan vuoden jälkipuoliskolla, voidaan merenpinnan yli 20 senttimetrin lisänousu vielä estää.

Raju muutosnopeus haastaa sopeutumiskeinot

”Ilmastonmuutos aiheuttaa muutoksia yhteiskuntien toimintaan”, toteaa Ilmatieteen laitoksen projektipäällikkö Johanna Ekman viitaten arktisella alueella asuviin noin neljään miljoonaan ihmiseen, joista 10 % kuuluu erilaisiin alkuperäiskansoihin. ”Vaikka arktiset alkuperäiskansat ovat taitavia luonnonolojen tuntijoita, saattaa ilmastonmuutoksen nopeus ja rajuus yllättää luonnosta elantonsa saavien kansojen sopeutumiskeinot.”

Jotta arktisilla alueilla asuvien ihmisten sopeutumiskykyä voitaisiin kehittää, tulisi kiinnittää enemmän huomiota ympäristön, ilmaston ja yhteiskunnallisten muutosten yhteisvaikutuksiin. Sopeutumista edistävät erityisesti tutkijoiden ja päättäjien välinen toimiva vuorovaikutus, tiedon kulku ja epäviralliset verkostot”, sanoo Lapin yliopiston Arktisen keskuksen tutkimusprofessori Monica Tennberg.

Hyvä esimerkiksi tästä on porotalous. ”Lähivuosikymmeninä odotettavissa oleva ilmaston lämpeneminen tuo mukanaan haasteita poronhoidolle. Talvella on tulevaisuudessa entistä useammin suojasäitä, jolloin lumipeitteeseen muodostuu jääkerroksia. Jäisen lumen alta porojen on hankalaa kaivaa ravintoa. On siis yhteistuumin pohdittava uusia sopeutumiskeinoja, jotka auttaisivat poroja ja poroelinkeinoa selviytymään mahdollisimman hyvin muuttuvissa olosuhteissa. Sopeutuminen edellyttää tiiviimpää alueellista yhteistyötä, jotta voidaan tuottaa tietoa alueen eri toimijoiden kesken, vaihtaa kokemuksia ja edistää ymmärrystä muutosten yhteisvaikutuksista”, toteaa tutkija Sirpa Rasmus Lapin yliopiston Arktisesta keskuksesta.

Suomen arktista osaamista tarvitaan jatkossa yhä pohjoisempana

Arktisen alueen muuttuviin olosuhteisin varautuminen edellyttää nykyistä parempaa olosuhteiden ymmärtämistä sekä alueen ympäristön pitkäjänteistä havainnointia. Tämän toteutumisen edellytyksenä on, että alueen ympäristön tilan tutkimista sekä sää-, jää-, meri- ja ilmastohavaintoja kehitetään kansainvälisenä yhteistyönä. Yhteistyö mahdollistaa arktisella alueella tapahtuvien muutosten tutkimuksen ja palveluiden kehittämisen yhteiskuntien tarpeisiin.

Suomen toukokuussa alkaneen Arktisen neuvoston puheenjohtajuuskauden ohjelma keskittyy arktisen alueen ilmastonmuutoksen hillitsemisen ja sopeutumisen edistämiseen. Suomi on valinnut puheenjohtajuuskauden pääteemoiksi ympäristönsuojelun, meteorologisen yhteistyön, kommunikaatioratkaisut ja koulutuksen.

klimaatti_6_2017

Tilaa uutiskirje

Saat uusimman Klimaatin sähköpostitse sen ilmestyttyä.