Ilmastonmuutos uhkaa ihmiskuntaa kuin asteroidin törmäys

Kosmologi Syksy Räsänen on hemmetin huolissaan. Huoli ei varsinaisesti koske ilmastonmuutosta, koska se on jo täällä. Räsästä ottaa päähän se, ettei sitä oteta vakavasti.

TEKSTI: Liisa Mayow / Kaskas Media

KUVA: Alma Snellman / Kaskas Media

2-14_syksyrasanen

Helsingin yliopiston fysiikan laitoksella sijaitsevan työhuoneen naapurissa puurtavat ilmatieteen laitoksen tutkijat. Kosmologi Syksy Räsänen symppaa naapurissa työskentelevien tutkijakollegoiden työtä syvästi. Kun kosmologi puhuu alastaan suurelle yleisölle, valtaosa kuuntelee innostuneina.

Ilmastotutkijat saattavat kohdata vihamielisemmän kuulijakunnan.

Hurjasta hiuslaitteesta ja goottityylistä tunnettu kosmologi kuuluu siihen mediaseksikkäiden tutkijoiden joukkoon, jolle toimittajat soittavat mielellään.

Olisiko hänellä neuvoa siihen, miten ihmiset saataisiin kiinnostumaan ilmastotutkimuksesta?

”Ilmastotieteen popularisoiminen on paljon raskaampaa, melkein yhtä vaikeaa kuin maahanmuuton tutkimisesta puhuminen julkisuudessa. Sitä tekevien tutkijoiden työ pitäisi ottaa huomioon tiedeyhteisössä. Jos halutaan enemmän popularisointia, täytyy vähentää muista tehtävistä”, Räsänen sanoo.

”Jos tutkit malarian leviämistä, kukaan ei kyseenalaista työtäsi sen takia, että olet malariaa vastaan. Kukaan ei väitä, että liioittelet malarian roolia ja vakavuutta, jotta siihen puututtaisiin.”

Joukkotuhoaseen kaltainen uhka

Kosmologiassa tutkimuksen kohteena on koko maailmankaikkeus. Universumin syntyä ja kohtaloa pohtivan tieteenalan näkökulmasta ilmastonmuutos on hyttysen ininää: sillä ei ole kosmologiassa minkäänlaista roolia.

Kosmologi Räsänen ei otakaan kantaa ilmastokeskusteluun. Kansalainen Räsänen sen sijaan ottaa, ja voimakkaasti.

”Ilmastonmuutos on paraikaa tapahtuva katastrofi, ja tämänhetkiset toimet sen torjumiseksi ovat täysin riittämättömiä. Yhteiskunnassa ei ole ilmastonmuutoksen suhteen sellaista kiireellisyyttä, joka ilman muuta pitäisi olla.”

Kansalainen Räsänen on selaillut hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin eli IPCC:n raportteja kiinnostuneena. Niistä löytyisi hyvin perusteltuja toimenpide-ehdotuksia, mutta muutokset eivät näytä tapahtuvan tarpeeksi ripeästi, Räsänen ihmettelee.

Edes media ei ota ilmastonmuutosta vakavasti.

”Ilmastouutisointiin ei liity sellaista vakavuuden uhkaa kuin mitä siihen ehdottomasti pitäisi liittyä. On kyse joukkotuhoaseiden ohella historian vakavimmasta uhasta inhimillistä sivilisaatiota kohtaan, josta pitäisi puhua samalla tapaa kuin suursodasta tai uhkaavasta asteroidin törmäyksestä.”

Ilmastonmuutosskeptikoita ei ole

Räsänen kummastelee myös syytöksiä, joita julkiseen keskusteluun osallistuvat ilmastotutkijat joutuvat kohtaamaan. Jos tutkija esittää mielipiteen tai ehdotuksen, tämän tieteellistä uskottavuutta ja riippumattomuutta epäillään.

”Jos tutkit malarian leviämistä, kukaan ei kyseenalaista työtäsi sen takia, että olet malariaa vastaan. Kukaan ei väitä, että liioittelet malarian roolia ja vakavuutta, jotta siihen puututtaisiin.”

Ilmastonmuutos on tietysti malariaa paljon politisoituneempi asia, johon liittyy suuria taloudellisia intressejä, Räsänen muistuttaa. Siihen liittyvät poliittiset päätökset ovat niin suuria ja mullistavia, etteivät ne tapahdu hetkessä. Mutta niitä vaaditaan, jotta ilmastokatastrofi voidaan torjua, Räsänen sanoo.

Kun puhe kääntyy ilmastonmuutosskeptikoihin, Räsänen huomauttaa heti, ettei kyse ole skeptikoista vaan denialisteista, ilmastonmuutoksen kieltäjistä. Heidät hän niputtaa samaan kastiin holokaustin kieltäjien ja AIDS-denialistien kanssa.

”Skeptikko epäilee asiaa, joka voi olla niin tai näin. Ilmastonmuutoksesta ja ihmisen vaikutuksesta siihen on niin vahva todistusaineisto, että asia on täysin järjellisen epäilyn ulkopuolella."

Poliittista toimintaa ja heti

Hiljattain Räsänen kävi tiedekeskus Heurekassa ilmastonmuutosnäyttelyssä. Yhteen saliin piti mennä kumisaappaat jalassa, koska lattialla oli vettä. Merenpinta oli noussut.

Näyttelyssä oli myös nopeasti sulava jääkimpale, joka toi ilmastonmuutoksen kosketusetäisyydelle. Lähtiessä kävijät saivat ehdotuksia siitä, mitä tavallinen ihminen voi tehdä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, kuten säästää sähköä ja käyttää julkista liikennettä. Poliittinen toiminta ei ollut mukana.

”Ilmastonmuutos ei ole yksittäisten kansalaisten ratkaistavissa oleva ongelma. Miksei meillä ole ympäristötulleja tuotteille, jotka on tuotettu ympäristölle haitallisissa olosuhteissa? Miksei EU käytä poliittisia painostuskeinoja ja vaadi, että esimerkiksi Kiinan ja Yhdysvaltojen täytyy ottaa tämä meitä kaikkia kohtaava uhka vakavasti huomioon?”

Mitä poliitikkojen sitten pitäisi tehdä? Ensin pitää vähentää hiilidioksidipäästöjä rankasti ja siirtyä uusiutuvien ja kestävien energianlähteiden käyttöön, Räsänen sanoo. Teknologisilla innovaatioilla on toki tärkeä rooli maailmassa, jossa ei enää tarvita fossiilisia polttoaineita. Henkilökohtaiset hiilidioksidikiintiöt maailman jokaiselle ihmiselle ja markkinamekanismi niiden hallinnoimiseen voisi Räsäsen mielestä myös toimia.

Muut toimenpide-ehdotukset tiedemies ja kansalainen jättää ilmastoasiantuntijoiden vastuulle. Näkee, että kansalainen Räsänen arvostaa heidän työtään.

Tilaa uutiskirje

Saat uusimman Klimaatin sähköpostitse sen ilmestyttyä.