Ilmastonmuutos – viimeinkin asiaan

Damski_3739_rajattu

Juhani Damski
Pääjohtaja

Ilmatieteen laitos

Pariisissa viime joulukuussa sovittu ilmastosopimus aloittaa kokonaan uuden aikakauden ilmastonmuutoksen sopeutumisen, hillinnän ja tutkimuksen kannalta. Voisi jopa sanoa, että viimeinkin päästään itse asiaan. Jos aikaisemmin ilmastonmuutoksen ympärillä käynyttä keskustelua on leimannut pahimmillaan eräänlainen juupaseipäs -henkinen, ei aina niin kovin tieteellinen rakenne, seuraavassa vaiheessa voidaan toivottavasti debatoida uudelta pohjalta ratkaisuja pragmaattisesti hakien.

Nyt todella tarvitaan ratkaisuja. Olemmekohan vielä ymmärtäneet, mitä kaikkea sisältyy Pariisissa asetettuun rohkeaan tahtotilaan lämpenemisen rajoittamisesta 1,5 asteeseen? Pariisin sopimus muodostaa tavallaan dilemman: on sovittu tahtotila, vaikka vielä ei tiedetä, miten se saavutetaan. Tiedeyhteisölle on varmastikin selvää, että Pariisin sopimuksen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää aivan uudenlaisia ja innovatiivisia ratkaisuja niin päätöksenteon kuin uuden teknologian käyttöönoton osalta; kaikkea tarvittavaa ei ole vielä keksitty. Olemme tavallaan tietoisesti ottaneet tieto- ja innovaatiovelkaa. Kilvoittelu asian ratkaisemiseksi on jo käynnissä. Onko Suomi mukana?

Tutkimustietoa ilmastonmuutoksen vaikutuksista ja seurauksista tarvitaan jatkuvasti lisää. Esimerkiksi Suomen osalta tarvitaan alueellisesti tarkempia laskelmia, joiden pohjalta voidaan tukea muuta ilmastonmuutokseen liittyvää tutkimusta ja tarvittavaa päätöksentekoa sekä arvioida erilaisten hillintä- ja sopeutumistoimenpiteiden yhteiskunnallisia ja taloudellisia vaikutuksia. On myös luotava tarvittavat rakenteet kasvihuonekaasujen monitoroinnille ja päästötavoitteiden toteutumisen seurannalle. Uusiin tietotarpeisiin liittyen hallitusten välinen ilmastopaneeli (IPCC) on Pariisin sopimuksen mukaisesti juuri aloittanut menettelyn asiantuntijoiden valitsemiseksi 1,5-asteen tavoitteiden mukaisen vaikuttavuusraportin laatimiseksi.

Olemme tietoisesti ottaneet tieto- ja innovaatiovelkaa. Kilvoittelu asian ratkaisemiseksi on jo käynnissä. Onko Suomi mukana?

Jo nyt voidaan suurella varmuudella sanoa, että sopimuksen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää muun muassa energiatoimialan ja liikenteen rakenteiden sekä maan käyttöön liittyvien käytänteiden asteittaista muuttumista kaikkialla maailmassa. Joillakin hillintäkeinoilla voi myös olla erilaisia vastavaikutuksia. Esimerkkinä tällaisesta mainitaan usein muun muassa puun pienpoltto fossiilisten polttoaineiden korvaajana ja samalla mahdollisesti lisääntyvät terveydelle haitalliset pienhiukkaspäästöt. Myös tällaiset vaikutukset on pystyttävä etukäteen identifioimaan ja arvioimaan.

Ilmastonmuutoksen hillinnän ja sopeutumisen keinona Pariisin sopimus mainitsee erityisesti teknologian kehittämisen ja siirtämisen esimerkiksi kehitysmaiden käytettäväksi. Tämä on osa-alue, jossa Suomella on varmasti aivan uudenlaista annettavaa; osaamistamme tarvitaan tulevaisuudessa ehkä enemmän kuin koskaan. Esimerkiksi energiataloudellisesti kestävällä tavalla toteutettu digitalisoituminen ja robotiikan kehittyminen on yksi mahdollinen tapa vaikuttaa Pariisin sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseen. Myös avoimen datan mahdollisuudet on nyt ulosmitattava. Digitalisaation mahdollisuuksien hyödyntämisestä voi samalla syntyä uudenlainen globaali kilpailuasetelma, joten lienee selvää, että emme voi menestyä ilman rohkeita valintoja.

Kestävien myönteisten yhteiskunnallisten vaikutusten saaminen edellyttää pitkäaikaista infrastruktuurin, organisaatioiden, liiketoimintamallien ja osaamisen kehittämistä. Suomi on varmasti yksi harvoista maista, jossa sekä julkisella että yksityisellä sektorilla on toisiaan tukevaa osaamista ja kyky hyödyntää niitä. Tätä yhteiskuntamme ominaisuutta pitäisi nyt osata käyttää.

Voidaanko jo sanoa, ettei ilmastonmuutosta tarvitse enää jatkuvasti uudestaan ja uudestaan perusteella tieteen keinoin? Pariisissa solmittu historiallinen sopimus osoittaa, että ilmastonmuutos ja sen eteneminen on globaalisti tiedostettu ja tunnustettu uhka. Mutta uudelle tieteelle ja tiedolle on jatkuvasti kasvava tilaus.

Tieteen keinoin täytyy jatkossakin perustella myös itse ilmiön olemassaolo ja haastaa samalla itsensä; noudattaa siis hyvän tieteenteon perusperiaatteita.

Tilaa uutiskirje

Saat uusimman Klimaatin sähköpostitse sen ilmestyttyä.