Kaikki artikkelit

Tekstiilikierrosta liiketoimintaa digitalisaation avulla

Tekstiilikierrosta liiketoimintaa digitalisaation avulla Digitalisaatio ja tekoäly ovat nousseet kuumiksi aiheiksi niin ihmisen arkipäivän kehittäjänä kuin teollisuuden uudistajanakin. Seuraava vaihe on biotalouden digitalisaatio. Sitä varten tarvitaan kuitenkin uutta liiketoimintaa ja…

Promillet peltoon!

Promillet peltoon! Suomi lupautui Pariisin ilmastokokouksessa kasvattamaan maaperän hiilivarantoa neljä promillea vuodessa. Miten maaperä auttaa ilmastonmuutoksen torjunnassa? Siitä kertoo Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Kristiina Regina. 27.10.2017 | Ilmiö TEKSTI: Marjatta Sihvonen KUVA:…

10 x Mikä LULUCF?

10 x mikä LULUCF? Harvoin yksittäinen EU-asetus on ollut Suomessa yhtä suuren mielenkiinnon kohteena, kuin LULUCF-asetus nyt. Klimaatti kertoo, mistä oikein on kyse. 10.10.2017 | Ilmiö TEKSTI: Riikka Lamminmäki/YM ja…

Korjaa energiapihiksi

Jotta suomalaisten asumisen päästöt saataisiin kuriin, tarvitaan rakennusten energiaremonttia. Kolme asiantuntijaa kertoo, miten korjausrakentamisessa onnistutaan.

Ilmastotietoinen taksikuski ja muita luonnonoikkuja

Istuin hiljattain taksin kyydissä, kun puhetta tuli lämpimästä talvesta. Kuljettaja pohti ääneen, onko vetinen joulukuu normaalia kausivaihtelua vai ”suuremman salaliiton” tulosta. Hiljaa mielessäni lokeroin taksikuskit sellaiseen ammattikuntaan, jonka kanssa ei kannatta lähteä vääntämään ilmastonmuutoksesta.

Iin ihmeen isät

Ii on ääripäiden kunta. Työttömyysluku on Pohjois-Pohjanmaan korkein ja nimi Suomen kunnista lyhyin. Poikkeuksellisen Iistä tekevät sen energiaratkaisut: Ii on Suomen eniten tuulivoimaa tuottava kunta, ja se on lyhyessä ajassa vähentänyt radikaalisti kasvihuonekaasupäästöjään. Myös vaikutus työllisyyteen on ollut myönteinen. Iin ihmeen taustalta löytyy kaksi kunnanjohtajaa, jotka jakavat ennakkoluulottoman maailmankatsomuksen ja vankan kokemuksen liike-elämästä.

Vihertääkö lentoliikenteessä?

Otsikoissa esitettyihin kysymyksiin kuuluisi vastata vasta kirjoituksen lopussa, mutta teen nyt poikkeuksen. Lentokoneet eivät edelleenkään lennä pelkillä kukkasilla, mutta näin voi olla jo vuonna 2050. Niin ainakin Finnairin kestävän kehityksen johtaja Kati Ihamäki uskoi, kun keskustelimme hiljattain kansainvälisen siviili-ilmailujärjestö ICAO:n asettamista päästövähennystavoitteista. Palataan kuitenkin hetkeksi ajassa taaksepäin

Ilmastonmuutos ˗̶ viimeinkin asiaan

Pariisissa viime joulukuussa sovittu ilmastosopimus aloittaa kokonaan uuden aikakauden ilmastonmuutoksen sopeutumisen, hillinnän ja tutkimuksen kannalta. Voisi jopa sanoa, että viimeinkin päästään itse asiaan. Jos aikaisemmin ilmastonmuutoksen ympärillä käynyttä keskustelua on leimannut pahimmillaan eräänlainen juupas–eipäs -henkinen, ei aina niin kovin tieteellinen rakenne, seuraavassa vaiheessa voidaan toivottavasti debatoida uudelta pohjalta ratkaisuja pragmaattisesti hakien.

Hei, me lennetään – ja yhä vain enemmän!

Helppoa, halpaa – ja siksi niin vaikeaa suitsia. Lentoliikenne on kasvanut tasaisesti vuosikymmeniä. Ratkaisuja lentämisen viherryttämiseen haetaan teknologiasta, päästökaupasta ja kansainvälisistä neuvotteluista.

Viisaita vastauksia kivihiilikauden päättymiseen

Pariisin ilmastosopimus merkitsee historiallista käännettä kohti vaikuttavampia ilmastotoimia ja hiilineutraalia globaalia taloutta. Sopimuksen ja sitä myötä ensimmäistä kertaa kaikkien 195 valtion tavoite on rajoittaa päästöjä niin, että ilmaston lämpeneminen jää selvästi alle kahden asteen.

Uusi yritys: miksi Pariisi voi ylittää Kööpenhaminan

Maailma on nyt erilainen paikka kuin kuusi vuotta sitten, jolloin järjestettiin Kööpenhaminan ilmastokokous. Nyt käynnissä olevalta Pariisin ilmastokokoukselta odotetaan paljon enemmän kuin edelliseltä yritykseltä. Mikä on nyt toisin?

Pelastaako kotimainen kasviproteiini ympäristön?

Olen ystäväni kanssa ravintolassa. Naapuripöytiin kannetaan tiriseviä pihvejä ja meheviä kananrintoja. Lihan tuoksu leijuu ilmassa. Tekisi mieli, mutta olen juuri viettänyt päivän kotieläintuotannon ympäristövaikutuksia käsittelevien selvitysten parissa. Puren hammasta ja tilaan linssipihvin.

Kotona tuotettu sähkö mullistaa maailman

Sähköä varaava t-paita, keinovaloa keräävä aurinkopaneeli, printattavia aurinkokennoja tapettiin… Sähkön tulevaisuus on jo täällä! Uudet keksinnöt sähköistävät elämää, liikkumista ja energiankulutusta nopeammin kuin koskaan. Suurin mullistus on se, että sähköä kannattaa tuottaa itse.

Tilaa uutiskirje

Saat uusimman Klimaatin sähköpostitse sen ilmestyttyä.