Korjaa energiapihiksi

TEKSTI: Reetta Mikkola / Kaskas Media

KUVAT: Sakari Piippo

Jotta suomalaisten asumisen päästöt saataisiin kuriin, tarvitaan rakennusten energiaremonttia. Kolme asiantuntijaa kertoo, miten korjausrakentamisessa onnistutaan.

Irmelinpesä on päällisin puolin tyypillinen 70-luvun espoolaiskerrostalo, joka kätkee sisäänsä energiatehokkuutta parantaneen remontin.
Irmelinpesä on päällisin puolin tyypillinen 70-luvun espoolaiskerrostalo, joka kätkee sisäänsä energiatehokkuutta parantaneen remontin.

Kun illalla töistä tullessasi astut kotiovesta eteiseen, led-valot syttyvät automaattisesti. Sisäilma tuntuu raikkaalta, ja lämpötila on juuri sopiva. Päivän aikana sähköä on kertynyt katolle asennetuista, vuokratuista aurinkopaneeleista. Anturit, jotka mittaavat automaattisesti sähkön hintaa ja sisälämpötilaa, ovat sammuttaneet lämmityksen väliaikaisesti poissa ollessasi. Ja kun sisäilma lämpiää, siitä kertyvä lämpö ei katoa taivaan tuuliin, vaan se otetaan talteen.

Tämä voi olla mahdollista aikaisemmin kuin uskoisi. Asumisen energiatehokkuuteen tarvitaan pikaisia muutoksia, sillä asuminen tuottaa noin kolmanneksen suomalaisten hiilijalanjäljestä. Edessä on kuitenkin paljon työtä, jotta asumisesta tulee pohjoisen hyytävissä oloissa energiatehokasta.

Hyvästi, vuotavat ikkunat!

Suomi on pientalojen luvattu maa: noin 40 prosenttia suomalaisista asuu omakotitalossa. Asumme myös entistä väljemmin, sillä pientalojen pinta-ala on vuoden 1970 jälkeen lähes kaksinkertaistunut. Tarvitaan uudenlaisia innovaatioita, jotta väljästä asumisesta saa energiatehokasta. Muutoin pienempää sähkölaskua tavoitteleva asukas joutuu yhä useammin vetämään villasukat jalkaan.

Noin 80 prosenttia käytössä olevista rakennuksista on rakennettu 1960-luvulla ja sen jälkeen. Monet niistä alkavat viimeistään nyt kaivata isompaa remonttia. Maassa, jossa talvet ovat pitkiä ja kylmiä, rakentaminen asettaa aivan erityisiä haasteita. Ikkunoiden ja rakenteiden on pidettävä lämpö sisällä, ja rakenteiden oltava eristäviä ja ilmatiiviitä. Lisäksi on huolehdittava ilmanvaihdon riittävyydestä.

EU on tarttunut ponnekkaasti energiasyöppöön asumiseen. Vuonna 2010 voimaan tullut rakennusten energiatehokkuusdirektiivi velvoittaa jäsenmaat asettamaan vaatimuksia energiatehokkuuden parantamiselle korjausrakentamisessa. Siksi Suomessakin on vuodesta 2013 edellytetty, että kaikkien rakennus- tai toimenpidelupaa vaativien korjaushankkeiden yhteydessä tarkastellaan myös energiatehokkuutta.

“Jos rakennusta korjataan niin, että se vaatii luvan rakennusvalvontaviranomaiselta, silloin on velvollisuus parantaa energiatehokkuutta”, kertoo ympäristöministeriön yli-insinööri Jyrki Kauppinen. Hän on energiatehokkuuden parantamista koskevan asetuksen vastuuvalmistelija ja esittelijä.

Ennen vuotta 2013 energiatehokkuutta oli kunnissa valvottu hyvin vaihtelevasti.

“Asetus vähensi viranomaisten päänvaivaa: ei tarvitse joka kerta luvitustilanteessa ryhtyä pohtimaan sitä, että pitäisikö näitä asioita ottaa huomioon”, Kauppinen kertoo. Vaaditusta energiatehokkuustasosta on kuitenkin mahdollista poiketa, jos korjaaminen ei ole esimerkiksi kustannustehokasta tai muuten teknisesti mahdollista, hän muistuttaa.

“Ajattelimme, että on ihan hölmöä puhaltaa taivaan tuuliin 20-asteista ilmaa."

Irmelinpesän hallituksen puheenjohtaja Pauli-Tapani Suhonen esittelee kesällä asennettua ilmalämpöpumppua. Uusi järjestelmä kerää talteen sisäilman lämmön, jolla voidaan lämmittää esimerkiksi käyttövettä.
Irmelinpesän hallituksen puheenjohtaja Pauli-Tapani Suhonen esittelee kesällä asennettua ilmalämpöpumppua. Uusi järjestelmä kerää talteen sisäilman lämmön, jolla voidaan lämmittää esimerkiksi käyttövettä.

Talokin kaipaa huolenpitoa

Espoon Olarissa seisoo varsin tavallisen näköinen 70-luvun tiilikerrostalo. Katutasossa on ruokakauppa ja ravintola, ylemmissä kerroksissa asuntoja. Talo ei kuitenkaan ole kaikkein tyypillisin aikakautensa tuote: ulkoseinän tiilet eivät olekaan tiiliä, vaan Stofix-tiiliverhoilua. Laattojen alla on lisäeriste, kertoo Irmelinpesä-kiinteistön hallituksen puheenjohtaja Pauli-Tapani Suhonen.

Talon lämmönvaihtohuoneessa risteilee valtava määrä putkia ja koneet hurisevat. Kesällä rakennukseen on Suhosen aloitteesta asennettu lämmön talteenottojärjestelmä, joka kerää ulos puhallettavan sisäilman lämmön uudelleen käyttöön. Nyt sekä sähkön- että vedenkulutusta seurataan reaaliajassa.

“Ajattelimme, että on ihan hölmöä puhaltaa taivaan tuuliin 20-asteista ilmaa, ei se miellytä edes katolla asuvia lintuja. Nyt poistoilma on 5-6 -asteista”, Suhonen kertoo.

Mutta miten isoja säästöjä korjausrakentamisella voidaan saavuttaa? Ympäristöministeriön Kauppisen mukaan vuodesta 2012 vuoteen 2015 suomalaisten rakennusten lämmitysenergian kulutus on korjausrakentamisen ansiosta vähentynyt 3,3 prosenttia. On kuitenkin vaikea ennustaa, miten paljon enemmän energiankulutuksesta voisi leikata, jos korjaustalkoisiin ryhdyttäisiin täydellä teholla. Se vaatisi kannusteita, eikä niitä ole tällä hetkellä tiedossa.

Kauppinen on tehnyt omassa, 1980-luvulla rakennetussa omakotitalossaan yhtä sun toista: uusinut ikkunoita, parantanut seinien lämmönpitävyyttä ja päivittänyt ilmanvaihdon sekä hankkinut ilmalämpöpumpun. Kodinkoneetkin ovat energiatehokkaita. Kauppisen oman arvion mukaan uudistukset ovat näkyneet myös sähkölaskussa, säästöä kertyy vuodessa noin 1500 euroa.

“Nämä parannukset ja laitteet ovat maksaneet itsensä jo reilusti takaisin”, hän sanoo.

Aina ei tarvitse ryhtyä isoihin remontteihin, muistuttaa rakennetun ympäristön tutkimusprofessori Miimu Airaksinen VTT:ltä. Säännöllisellä huollolla, kuten patteriverkostojen tasaamisella, voidaan vaikuttaa jo paljon talon energiankulutukseen. Vanhaankin taloon voi helposti asentaa led-valot ja suihkuun vedenkäyttöä vähentävän suuttimen.

2000-luvulla rakentamisesta on tullut entistä teknisempää, eikä käsistään käteväkään remontoija voi tehdä kaikkia uudistuksia ilman ammattilaisen apua. Siksi talotkin tarvitsevat aktiivista huoltoa, Airaksinen sanoo. Hän vertaa asuntoja autoihin: niitä pitää huoltaa ammattilaisella säännöllisesti, jotta ne toimivat kunnolla.

“Me ei nähdä talojen huoltamisen lisäarvoa, vaikka asunto on autoa huomattavasti suurempi investointi”, hän sanoo.

Katso kokonaisuutta

Miksi suomalaiset eivät ole vielä ryhtyneet remontoimaan urakalla? Iso vaikuttava tekijä on raha, uskoo Green Building Council Finlandin Build Upon -korjausrakentamishanketta vetävä Sami Lankiniemi.

“Suomessa asunnon energiatehokkuus ei korreloi myyntihinnan kanssa. Muualla Euroopassa sillä on selkeämpi vaikutus”, hän kertoo.

Suomessa energiatehokkuutta ja korjausrakentamista ei osata samalla tavalla arvostaa. Lankiniemen mukaan esimerkiksi Romaniassa asuntolainaa voi saada paremmilla ehdoilla, jos asunto on energiatehokas.

“Kiinteistövarallisuutta pitäisi tarkastella investointina, eikä vain tyytyä siihen, että sijainti tai muu tekijä takaa sen arvon säilymisen”, hän sanoo.

Mediassa korjausrakentaminen ei ole ollut kovassa huudossa. Kun puhutaan korjausrakentamisesta, monille tulevat mieleen homekoulut ja sisäilmaongelmat. Syyttävä sormi on kohdistunut moderneihin ilmanvaihtojärjestelmiin ja hengittämättömiin eristekerroksiin, jotka eivät kriitikoiden mukaan sovi vanhoihin taloihin.

Kauppinen kertoo, että ongelmat eivät johdu itse järjestelmistä vaan siitä, ettei suunnittelussa tarkastella rakennuksia kokonaisuuksina. Uudet järjestelmät ovat niin teknisiä, että niiden sovittaminen jo olemassa oleviin rakennuksiin vaatii huolellista suunnittelua ja arviointia muutosten vaikutuksista. Ja juuri suunnittelukuluista halutaan usein nipistää.

“Esimerkiksi jos vanhaan, epätiiviiseen rakennukseen luodaan koneellisella ilmanvaihdolla kova alipaine, osa korvausilmasta voi tulla vuotoilmana esimerkiksi seinien ja lattian liitoksista. Silloin niiden mukana voi tulla epäpuhtauksia, mistä pahimmillaan seuraa sisäilmaongelma”, Kauppinen kertoo.

Älykoteja ja tehoremontteja

Miltä näyttää tulevaisuuden energiatehokkaaksi remontoitu koti? Airaksinen visioi, että tulevaisuudessa kotien energiatehokkuutta parantavat erilaiset 3D-printattavat sensorit, jotka mahdollistavat reaaliaikaisen tiedon energiankulutuksesta. Lämmitys voisi esimerkiksi mennä automaattisesti hetkittäin pois päältä, kun asukkaat eivät ole kotona.

Tulevaisuudessa isokaan korjausremontti ei vaadi evakkoon lähtemistä, ainakaan pitkäksi aikaa. Lankiniemi kertoo Hollannissa lanseeratuista julkisivukorjauksista, jotka onnistuvat päivässä. Kun edessä ei ole kuukausien remonttisavottaa, luultavasti asukkaatkin kiinnostuvat. Putkiremontteja tehdään jo kahdessa viikossa.

Espoon Irmelinpesässä on myös lähivuosina edessä vielä lisää remontteja. Suhonen haaveilee, että tulevaisuudessa talon katolle asennettaisiin aurinkopaneelit.

“Korjausrakentamisessa nähdään varmasti muutaman vuoden sisällä ensimmäisiä rakennuksia, joiden energiatehokkuuden taso on sama tai jopa parempi kuin uudisrakentamisen lähes nollataso. Meillä on mahdollisuudet kaikkeen”, Kauppinen sanoo.

Tilaa uutiskirje

Saat uusimman Klimaatin sähköpostitse sen ilmestyttyä.