Kunnille apua ilmastotoimiin

Kunnat tekevät ilmaston kannalta viisaita päätöksiä, mikäli avointa tietoa ja ratkaisumalleja on riittävästi tarjolla. Varsinais-Suomessa näitä tarjoilee Valonia, joka kiertää pitäjästä toiseen kertomassa vähähiilisen tulevaisuuden ilosanomaa.

Facebooktwitter

TEKSTI: Merja Haliseva-Soila

KUVA: Merja Haliseva-Soila

Kuntien ilmastotyöhön on tarjolla erilaisia työkaluja. Mahdollisuuksien näkeminen ja oivaltaminen on tärkeintä. Systemaattisia tapoja ovat muun muassa liittyminen Hinku-ohjelmaan ja kunnan energiatehokkuussopimuksen tekeminen.

Varsinais-Suomen kestävän kehityksen palvelukeskus Valonia kiertää alueensa kunnissa keskustelemassa ilmastomyönteisistä valinnoista ja kiertotaloudesta. Valonian toimialapäällikkö Riikka Leskinen on sekä innoissaan että vakuuttunut vähähiilisyystavoitteiden etenemisestä kunnissa, sillä "vastaanotto on ollut vähintään 80-prosenttisesti positiivinen, meitä on jopa odotettu". 

"Valonia kokoaa ja kuljettaa ratkaisuja kunnasta toiseen", kertoo Riikka Leskinen.
"Valonia kokoaa ja kuljettaa ratkaisuja kunnasta toiseen", kertoo Riikka Leskinen.

"Jatkuvuus ja aito aktiivisuus tuottavat tulosta. Olemme vuosi sitten haastaneet kunnat mukaan vähähiilisyystyöhön ja kartoittaneet heidän valmiuksiaan kyselyllä. ELY-keskus on teettänyt päästölaskelmat ja olemme osoittaneet halua kuulla kuntia ja keskustella aiheesta. Näin asiaa kohtaan on syntynyt luottamus. Jokaisessa kuntakierroksen keskustelussa on ollut kunnanjohtaja mukana", kertoo Riikka. 

Kunnan päätöksistä tärkeimmät koskevat kunnan omistamien energialaitosten energiavalintoja, kaukolämpöverkon laajuutta, rakentamisen ohjausta, kaavoitusta ja liikennesuunnittelua sekä hankintoja. Asukkaiden ja yritysten valinnat vaikuttavat paljon. Kunnalla on mahdollisuus toimia esimerkkinä ja jakaa tietoa hyvistä käytännöistä.

"Kunnan johto määrittelee asian saaman painoarvon ja sen "onko tämä meidän juttu". Samanaikaisesti on tärkeää, että keskusteluissa ovat mukana kaikki hallintokunnat. Valonian kaltaista toimijaa tarvitaan auttamaan kokonaisuuden hahmottamisessa ja tarjoamaan jalostettua tietoa erilaisista ilmastopositiivisista ratkaisuista. Me kokoamme ja kuljetamme kokemuksia ja ratkaisuja paikasta toiseen", toteaa Riikka Valonian roolista.

"Avoin keskustelu auttaa ymmärtämään, että tulevaisuuden rakentamisestahan tässä on kyse, ja että kaikkien täytyy osallistua. Kaikilla on hankaluuksia ja kaikilla on mahdollisuuksia."

Energiavirasto tukee kokeiluna yhdeksän maakunnan alueella neuvonta- ja opastustoimintaa kansalaisten, pk-yritysten ja kuntien energiatehokkuustoimien ja uusiutuvan energian käytön edistämiseksi.

"Valonia pääsi mukaan toteuttamaan tätä projektia Varsinais-Suomessa, mikä antaa meille jälleen yhden uuden työkalun lisää", iloitsee energia-asiantuntija Liisa Harjula.

Kunnanjohtajan peukku ylös − ja ilmastotavoitteet toteutuvat

Ei yksin vaan alueen yhteistyönä

Maakunnallinen ilmastotyö on vauhdissa eri puolilla Suomea. Verkostoituminen, yhteistyö, pilotointi sekä tiedon ja kokemusten jakaminen toistuvat tavoitteissa kaikkialla.

Öljyvapaa Pohjois-Karjala -teeman alla tavoitellaan hiilineutraaliutta ja uusiutuvan energian tuotannon osalta yliomavaraista maakuntaa, jossa fossiilista öljyä ei käytetä energiantuotannossa.

Hiilineutraalia Pirkanmaata rakennetaan ilmastofoorumilla, jossa pienet ja suuret toimijat kokoontuvat teema kerrallaan pohtimaan, mitä on tehtävä ja millä käytännön toimilla saadaan muutos aikaan.  

Lounais-Suomen maakunnat sitoutuivat huhtikuussa 2017 tavoittelemaan yhdessä ja yhteistyössä hiilineutraaliutta vuoteen 2040 mennessä. Alueen kahdeksan Hinku-kuntaa on aktiivisesti mukana ja Turun kaupunki on asettanut oman kunnianhimoisen tavoitteensa olla hiilineutraali vuonna 2029. 

Varsinais-Suomen ja Satakunnan kasvihuonekaasupäästöt ovat vähentyneet keskimäärin 27 % vuodesta 2007 vuoteen 2015. Suurin osa päästöistä tulee fossiilisista polttoaineista ja tieliikenteestä. Maatalouden osuus on selvästi suurempi kuin Suomessa keskimäärin. Parhaimmat mahdollisuudet vähentää päästöjä on liikenteessä. Ajoneuvojen käyttövoiman ja tekniikan ratkaisujen kehittämistoimet ovat valtakunnallisia, mutta alueilla liikennepäästöihin vaikutetaan maankäyttö- ja joukkoliikenneratkaisujen kautta. Maatalouden piirissä täytyy edistää hiilen sitoutumista maaperään.

Laskelmia, ratkaisuja ja kokemuksia kiertoon

Ilmastoasioita koskevaa tietopalvelua täytyy maakunnissa lisätä ja kohdentaa. Jatkuvista valinnoista ja yksittäisistä päätöksistä eri tasoilla muodostuu kokonaisvaikutus. Erilaiset ratkaisut ja osaamiset pitää tuoda yhteen ja julki alueilla.

"Päästövähennysten taloudellisesta kannattavuudesta pitää pystyä esittämään perusteluja sekä kuntataloudessa että yritystoiminnassa. Maailmalla ratkotaan isoja kestävän kehityksen ongelmia. Ratkaisujen kehittäminen alueellisena yhteistyönä voi muodostaa riittävän vahvan, vientiin kykenevän osaamiskokonaisuuden", sanoo professori, johtaja Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskuksesta. 

Tehokkainta on aloittaa niistä toimenpiteistä, joiden kustannusvaikutusta voidaan laskea. SYKEn on toivottu tuottavan malleja kustannusvaikutuslaskentaan. Tätä tietoa tarvitaan paikallisille päättäjille suunnattuun viestintään.

Julkisten hankintojen suuntaaminen vähähiilisyyteen merkitsee paljon. Suomessa julkisia hankintoja tehdään yli 30 miljardilla eurolla vuodessa. Kestävien ja innovatiivisten julkisten hankintojen osaamiskeskus KEINO on juuri avattu. 

Kuntien ja alueiden maaliskuisessa ilmastopäivässä ympäristöpäällikkö Miira Riipinen Kuntaliitosta totesi, että "tuleviin maakuntiin tulisi saada energianeuvontaa, hankintaneuvontaa sekä energia- ja ilmastotyön koordinointia. Suuret kunnat pystyvät paljoon, mutta koordinaatio ja tuki auttaa pieniä kuntia. Näin tekeminen on tasapuolista ja kaikilla on mahdollisuus tehdä osansa."

"Mennään eteenpäin kunkin kunnan vahvuuksilla. Päästörakenne on eri kunnissa erilainen. Alue tavoittelee pysyviä, mitattavia päästövähennyksiä ja kukin kunta tekee omalla tavallaan oman osuutensa", vahvistaa Jyri Seppälä.

Tilaa uutiskirje

Saat uusimman Klimaatin sähköpostitse sen ilmestyttyä.