Maanviljelijä ja tutkija: maanviljelystä ilmastonmuutoksen hidastaja

Maanviljelyksen ilmastovaikutusten minimointi ei tarkoita paluuta 1800-luvulle. Tutkija ja maanviljelijä Tuomas Mattila kehittää uusia hiiltä sitovia viljelymenetelmiä.

TEKSTI: Heikki Isotalo / Kaskas Media

KUVA: Vilja Pursiainen / Kaskas Media

2-15_Mattila

Kun pahimpia ilmastopäästöjen aiheuttajia listataan, maanviljelys tavoittelee listan kärkisijoja. SYKE:n tutkija Tuomas Mattila on onneksi vakuuttunut siitä, että ongelman voi kääntää ratkaisuksi. Mattila viljelee sukutilaa Pusulassa ja tekee osa-aikaisesti Suomen ympäristökeskuksella elinkaariarviointeja sekä mallintaa tuotannon ja kulutuksen ympäristövaikutuksia.

"Olen aina ollut kiinnostunut luonnontieteistä ja siitä, miten luonto toimii. Haluan myös yrittää ratkaista itse ongelmia. Ympäristökatastrofi olisi hyvä pysäyttää."

Tuotannon mittarit uusiksi

Koulutukseltaan Mattila on sekä maa- ja metsätaloustieteiden maisteri että tekniikan tohtori.

"Insinööripuolella on sanonta: mitä voit mitata, sitä voit hallita", Mattila naurahtaa.

Nykyinen maanviljelys perustuu Mattilan mukaan väärille mittareille. Mittarina on perinteisesti ollut se, kuinka monta kaloria ravintoa tila tuottaa yhtä työtuntia kohden, mikä voi johtaa lyhytkatseiseen tuotannon maksimointiin. Kun maata viljellään niin, että peltoa käännetään jatkuvasti raskailla koneilla eikä peltoa koskaan pidetä kesannolla, maasta häviää orgaanista ainesta, jolloin pelto ei sido ilmakehässä olevaa hiilidioksidia yhtä tehokkaasti. Muutoksen voi havaita omin silmin maisemassa vasta vuosikymmenien päästä, kun sadot heikkenevät.

Jotta viljelys olisi taloudellisesti ja ekologisesti kestävää, sitä pitäisi suunnitella vuosisadan mittaisissa jaksoissa ja ajatella tulevaisuutta jo nyt. Vaikka se tarkoittaisikin sitä, että pellot tuottaisivat lähivuosina vähemmän.

"Jos kolmasosa pelloista pidetään viljelyksen sijaan nurmena, maan sitoma hiilimäärä pysyy ennallaan", Mattila selventää.

"Nurmena pitäminen vähentää tuottavuutta mutta parantaa maan rakennetta. Hyvin pitkällä aikavälillä se on myös taloudellisesti kannattavampaa."

"On kestämätön ajatus, että maatalous muuttuisi ja muualla porskutettaisiin kuten ennenkin."

Mattilan oma 75 hehtaarin kauraa, ruista ja omenaa kasvava luomutila toimii myös tutkimustilana kestävämmälle viljelylle. Tilalla suositaan esimerkiksi maan minimimuokkausta, jossa pellon pintaa ei käännetä vaan se kuohkeutetaan, jotta kasvien juuret yltävät syvälle sitomaan vettä ja ehkäisemään eroosiota.

"Tila on sen kokoinen, että siinä on oikean maatilan ongelmat, mutta se on myös riittävän pieni, jotta meillä on mahdollisuus tehdä kokeita ja havainnoida", Mattila kuvailee.

Viljelijöille työkaluja, ei syyllistämistä

Maataloutta on julkisessa keskustelussa syyllistetty ilmastonmuutoksesta. Syytökset pitävät osin paikkansa, mutta eivät ole kovin rakentavia.

"Osa viljelijöistä menee kieltomoodiin, kun puhutaan ilmastonmuutoksesta. He eivät koe, että voisivat tehdä asialle mitään", Mattila pohtii.

"Kun keskustelen muiden viljelijöiden kanssa, en puhu ensin ilmastonmuutoksesta. Avaan keskustelun ensin maan parantamisesta ja sitten vasta hiilensidonnasta."

Yksityiskohtien sijaan tulee keskittyä tilanhoitoon kokonaisuutena, joka sisältää ekosysteemin, talouden ja viljelijän hyvinvoinnin.

2-15_kasi_sammalessa

"Pelkästä nurmesta ja luonnosta puhuminen ei riitä. Parempi ohje on vaikka ’näin lisäät hiilensidontaa ja vältät itse burnoutin'", Mattila huomauttaa.

Hiilen sitomisesta vientituote

Maaperän ja peltojen hiilinieluun on alettu kiinnittää huomiota vasta viime aikoina. Hyvä uutinen on se, että tutkimukset kulkevat perässä verrattuna siihen, mitä on oikeasti kokeilemalla jo saatu aikaan.

"Emme vielä tiedä varmuudella kaikkein toimivimpia menetelmiä. Parhaat kokeilut ylittävät sen, mitä tieteellisen ymmärryksen mukaan pitäisi tapahtua", Mattila kertoo.

"Jos onnistuisimme hallitsemaan hiilen sitomisen hyvin, se olisi hyvä vientituote."

Oma lukunsa on globaalisti kasvava maidon- ja lihankulutus sekä sademetsien raivaaminen rehuntuotantoon. Maatalouden ilmastovaikutuksen muuttaminen myönteiseksi edellyttää koko elintarvikejärjestelmän miettimistä uudestaan. Vaikka tämä onnistuisi, ilmastonmuutosta ei ole pysäytetty.

"On kestämätön ajatus, että maatalous muuttuisi ja muualla porskutettaisiin kuten ennenkin", Mattila muistuttaa.

Tilaa uutiskirje

Saat uusimman Klimaatin sähköpostitse sen ilmestyttyä.