Niemisten perhe nauttii paahdetuista hyönteisistä ja tehokkaista neliöistä vuonna 2030

TEKSTI: Liisa Mayow ja Maria Ruuska / Kaskas Media

KUVA: Tiitus Petäjäniemi

Euroopan komissio on esittänyt EU:n uudeksi ilmastotavoitteeksi päästöjen vähentämistä 40 prosentilla vuoden 1990 tasosta. Millaista arkea lapsiperhe elää vuonna 2030, kun tavoitteen olisi oltava totta?
UudetNiemisetSinitaustaVariKorjattu1900UUS

Huhtikuisena perjantaiaamuna nelikymppinen Aino Nieminen herää kodissaan Helsingin Hermannissa. Ainon mies Veeti nukkuu vielä, kun Aino tassuttaa viileän lattian yli keittiöön. Älytermostaatti on automaattisesti laskenut asunnon lämpötilan muutamaa astetta matalammaksi yön ajaksi.

1970-luvulla rakennetussa talossa on muutamaa vuotta aiemmin tehty täydellinen energiaremontti. Nyt Niemisten perheen energiankulutusta seuraa jatkuvasti monta sensoria, jotka säätelevät lämmitystä ja sähkönkäyttöä älykkäästi niin, ettei turhaa kulutusta juuri tule. Samalla perhe säästää sähkölaskussaan useita satoja euroja vuodessa. Osa sähköstä tuotetaan aurinkovoimalla, osa tuulivoimalla, sen mukaan mikä kulloinkin on tehokkainta.

Neliöt vähenevät, yhteistilat yleistyvät

Kahvin tuoksu herättää Veetin. Pian perheen lapset, 9-vuotias Tyyne ja 14-vuotias Pentti hiippailevat yhteisestä huoneestaan aamupalalle. Murrosikäistä Penttiä kismittää oman huoneen puute, joten perhe suunnittelee olohuoneen muuntamista lisämakuuhuoneeksi. Isolle olohuoneelle on harvoin tarvetta, koska perhe viettää paljon aikaa taloyhtiön yhteistiloissa. Siellä on muun muassa iso yhteiskeittiö, lasten leikkitila sekä kotiteatteria hienompi leffahuone, jossa vietetään hauskoja elokuvailtoja. Talo-olkkarissa järjestettiin juuri myös Veetin 45-vuotisbileet. Alakerrassa on talon asukkaiden yhteinen tavaralainaamo, josta voi tarvittaessa hakea ompelukoneen tai talviurheiluvälineet. Talossa on myös yhteisiä puolilämpimiä varastotiloja ja kylmäsäilytystiloja.

Perheen oma, hieman yli 70-neliöinen asunto tuntuu joskus liiankin suurelta. Helsingissä uusien asuntojen keskikoko ylittää energiatehokkuuden takia nykyisin vain harvoin 65 neliömetriä.

Lähitoimistot helpottavat arkea ja vähentävät ruuhkia

Puoli yhdeksältä Aino nousee pyöränsä selkään ja lähtee töihin. Koti tyhjenee, ja älytermostaatti napsauttaa lämmityksen minimiin. Aino työskentelee hyvinvointijohtajana terveyspalveluyrityksessä nimeltä Kuuntele ja kukoista. Yrityksessä arvostetaan kohtaamista, mutta jos työntekijöillä ei ole asiakastapaamisia tai sisäisiä kokouksia, voivat he työskennellä kotoa tai lähitoimistolta.

Tänään Aino suuntaa lähitoimistolle, joka sijaitsee noin kilometrin päässä Kalasatamassa. Lähitoimistot ovat kaikille avoimia työskentelytiloja, joita on perustettu ympäri kaupunkia. Niiden käyttö on vähentänyt huomattavasti työmatkamatkustamista ympäri pääkaupunkiseutua. Etätyön suosio on muutenkin kasvanut huimasti, mikä on vähentänyt työmatkoista johtuvia päästöjä. Aino pitää lähitoimistopäivistä, koska hän on aikaisemmin kotona kuin niinä päivinä kun hänen pitää käydä pääkonttorilla Tapiolassa.

Kuuntele ja kukoista toimii myös Venäjällä ja Virossa, mutta Aino matkustaa työn puolesta enää harvoin. Viestintäteknologia on niin kehittynyttä, että virtuaalikokoukset ovat yhtä miellyttäviä ja tehokkaita kuin kasvokkain järjestetyt tapaamiset.

Työtä, joka ehkäisee kodinkonejätettä

Veeti Nieminen suuntaa kello kymmeneksi Arabiaan korjaamaan jumittunutta pesukonetta. Veeti työskentelee kodinkoneiden korjaamiseen ja hyödyntämiseen erikoistuneena yrittäjänä. Vanhoja jääkaappeja, mikroja ja pesukoneita ei enää heitetä pois, vaan niitä pyritään joko korjaamaan tai ainakin kierrättämään materiaalit mahdollisimman tehokkaasti.

Niemisten lähipiirissä on paljon muitakin käsityöläisiä, jotka ovat erikoistuneet jo olemassa olevien materiaalien hyödyntämiseen uudella tavalla.

Niemisten elämä on vähemmän kuluttavaa kuin vanhempien nuoruudessa 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä. Asutaan vähemmissä neliöissä, syödään ja liikutaan tiedostavammin ja harkitaan hankintoja tarkasti.

Lisäksi Veeti toimii kotitalon osa-aikaisena puutarhurina. Hän huolehtii talon asukkaiden yhteisten katto- ja parvekeviljelmien hyvinvoinnista ja sadon oikeudenmukaisesta jaosta. Katolla surisee myös mehiläispesä.

Tähteet päätyvät biopolttoaineeksi

Niemisten tytär Tyyne lapioi kouluruokalassa lautaselleen haukipihvejä ja uunijuureksia. Pöydässä kaduttaa. Hyi, pahaa, Tyyne ajattelee ja kippaa loput annoksesta biojäteastiaan. Hänelle maistuvat paremmin paahdetut hyönteiset, joita koulussa on onneksi tarjolla joka päivä proteiinilisänä. Ne raksuvat hauskasti hampaissa.

Tyyneä vähän nolottaa, sillä pikkutyttökin tietää, että ruokaa pitää arvostaa. Ruokahävikin ilmastokuorma on sentään nykyisin kohtalaisen pieni, koska ruokajäte hyödynnetään nykyään tehokkaasti biopolttoaineen valmistuksessa. Koululaisten ruokailun jälkeen ruokalasta tulee iltapäivän ajaksi trendikäs ja edullinen retrolounasravintola Skole, jossa annostelematon ruoka tarjoillaan lähellä työskenteleville aikuisille ja eläkeläisille.

Sään ääri-ilmiöt näkyvät ruokalaskussa

Samaan aikaan Aino tekee viikonlopun ruokaostoksia verkkokaupassa. Tänä keväänä ei kuulemma juuri saada kotimaisia uusia perunoita, sillä sato kärsii tulvien takia. Pottuja tuodaan tilalle Ranskasta.

Aino valitsee ostoskoriin muun muassa varhaiskaalia, Päijänteen kalaa ja kotimaista rapsiöljyä. Lämpimämpiä olosuhteita vaativaa rapsia viljellään nykyään lähes koko Suomessa rypsin sijasta. Elokuussa saadaan myös kotimaista maissia. Maataloutta ei nykyään syyllistetä ilmastoasioissa, sillä uudet viljelymenetelmät ja metsänhoitotavat auttavat sitomaan kasvihuonekaasuja maaperään todella tehokkaasti. Maanviljelijät voivat saada korvausta siitä, että heidän peltonsa tai metsänsä toimivat hiilinieluina.

Niemisten perhe syö useimmiten kasvispitoista kausiruokaa ja kalaa. Talvella on mennyt paljon juureksia sekä säilöttyjä sieniä ja marjoja. Lihaa ja juustoa kuluu harvemmin, koska niiden raskas päästökuorma on nostanut niiden hintoja reippaasti. Rohkeimmat poliitikot ovat jopa väläytelleet haittaveroa elintarvikkeille, joiden päästökuorma on suuri.

Maksaessaan Aino hämmästyy ostosten yllättävän kallista loppusummaa. Sään ääri-ilmiöt ovat lisääntyneet, mikä aiheuttaa ruoan hinnan vaihtelua maailmanmarkkinoilla. Jos kotimaan sato ei onnistu esimerkiksi tulvien tai kuivuuden takia, se joudutaan korvaamaan tuontiruoalla. Jos sato-ongelmia on ollut vaikkapa koko Euroopassa, tuontiruoka kallistuu. Joskus leipä on kallista, joskus halpaa.

Autot yhteiskäytössä

Ruokakaupan pyörälähetti tuo ostokset kotiin muutamassa tunnissa. Niemisillä on Veetin työn takia hybridiauto, mutta se on kytketty autojen yhteiskäyttöverkostoon. Iltaisin autoa käyttää yleensä joku muu.

Lapset kulkevat harrastuksiin kävellen tai julkisen liikenteen kutsupalvelun autoilla. Ne ovat vähäpäästöisiä pikkubusseja, jotka poimivat samaan suuntaan meneviä ihmisiä kyytiin vaikka kotiovelta ja vievät perille asti. Kutsupalvelua käytetään näppärästi älypuhelimella. Älykäs ohjausjärjestelmä optimoi bussien reitit mahdollisimman ketteriksi ja energiatehokkaiksi.

Parhaillaan kaupunki kokeilee joukkoliikenteen automatisointia robottiautoilla, jotka liikkuvat ilman kuljettajaa. Se tehostaisi joukkoliikennettä entisestään, eli autoja tarvittaisiin vielä nykyistäkin vähemmän.

Ajoneuvot nielevät polttoainetta huomattavasti vähemmän kuin Ainon ja Veetin nuoruudessa, jossa sai olla jatkuvasti tankkaamassa. Yhä useampi auto kulkee biopolttoaineella, biokaasulla tai sähköllä.

Myös pääkaupunkiseudun uusi Pisara-rata on parantanut julkisen liikenteen tehokkuutta: entistä useampi helsinkiläinen pääsee töihin ja kotiin lähijunalla. Muissakin isoissa kaupungeissa on viime vuosina rakennettu lisää raideliikennettä, eikä pääkaupunkiseutu ole enää ainoa paikka, jossa joukkoliikenne kattaa koko kaupungin.

Ostoskeskuksista monitoimitiloja

Niemisillä on ollut tapana hurauttaa viikonloppuisin metrolla Isoon Omenaan Espooseen siitä asti, kun lapset olivat ihan pieniä. Reilussa vuosikymmenessä Iso Omena on kokenut valtavan muodonmuutoksen. Kauppojen määrä on vähentynyt ja liikunta-, kulttuuri- ja ruokapalveluiden määrä on lisääntynyt. Isossa omenassa kaiken liiketoiminnan lähtökohtana on vastuullisuus sekä energian että materiaalien käytössä. Kompleksin tiloja pyritään käyttämään mahdollisimman tehokkaasti ympäri vuorokauden. Tilassa, jossa aamupäivällä on tuoretori, pelataan työpäivän jälkeen sählyä ja illalla järjestetään konsertteja.

Kauppoihin mennään harvoin enää vain katselemaan tavaroita. Putiikit järjestävät usein työpajoja, joissa tuunataan vanhasta uutta palveluntarjoajan neuvoilla ja välineillä. Aino Nieminen osallistui juuri viime lauantaina talvitakkityöpajaan, jossa neuvottiin kädestä pitäen, miten talvitakin hapertunut vuori korvataan kauniilla uudella kankaalla.

Kotimaanmatkailu kiehtoo

Illalla, puoltatoista tuntia ennen kuin perhe kokoontuu talon asukastilaan yhteisillalliselle, Niemisten pihaan kaartaa pyörällään heidän henkilökohtainen juoksu- luontosuhdevalmentajansa. Lapset jäävät kotiin, kun kolmikko kirmaa Vanhankaupunginlahdelle yhteislenkille. Valmentaja korjaa juoksuasentoja ja tsemppaa spurteissa mutta myös kertoo Niemisille havaintojaan vuodenaikojen vaihtelusta.

Niemiset viettävät kesälomansa yleensä Etelä-Suomessa. Elämysmatkailukohteita ja tapahtumia löytyy paljon: on koko perheen kanoottileiriä Kisakallion urheiluopistossa ja yöttömän yön kirjakarnevaalia Santahaminan varuskunta-alueella. Vanhemmat ovat luvanneet, että kun Pentti täyttää 18, he lähtevät yhdessä Kroatiaan vaeltamaan. Sitä ennen kesälomat vietetään kotimaassa.

Niemiset jakavat Ainon sisarusten kanssa myös mökin Heinolassa, jonne he ajavat yhteiskäyttöautolla. Mökin sähkölaitteiden energia saadaan katolla olevasta aurinkopaneelista ja omasta pienestä tuulivoimayksiköstä.

Niemisten elämä on vähemmän kuluttavaa kuin vanhempien nuoruudessa 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä. Asutaan vähemmissä neliöissä, syödään ja liikutaan tiedostavammin ja harkitaan hankintoja tarkasti. Tavaroiden käyttöoikeudesta on tullut omistamista huomattavasti tärkeämpää. Tyyne ja Pentti eivät osaa edes kinuta omia luistimia, koska ne on aina lainattu joko verkon lainauspalvelusta tai haettu alakerran lainaamosta. Tavallisen ihmisen ei tarvitse juuri miettiä kulutusvalintojaan, koska kestävistä ja energiaviisaista elämäntavoista on tullut normi. Ilmaston pelastaminen ei enää tunnu ankealta.

Jaa artikkeli

Facebooktwitter

Tilaa uutiskirje

Saat uusimman Klimaatin sähköpostitse sen ilmestyttyä.