Promillet peltoon!

Suomi lupautui Pariisin ilmastokokouksessa kasvattamaan maaperän hiilivarantoa neljä promillea vuodessa. Miten maaperä auttaa ilmastonmuutoksen torjunnassa? Siitä kertoo Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Kristiina Regina.

Facebooktwitter

TEKSTI: Marjatta Sihvonen

KUVA: Erkki Oksanen / Luke

Kun pellossa on paljon hiiltä, maan rakenne ja tuotto ovat hyviä.
Kun pellossa on paljon hiiltä, maan rakenne ja tuotto ovat hyviä.

Miksi päädyttiin neljään promilleen?

– Tutkijoiden laskelmien mukaan fossiilisten polttoaineiden vuosittaiset päästöt vastaavat suuruudeltaan neljää promillea maaperän hiilivarastosta. Kaikkialla ei toki voida kasvattaa hiilivarastoa, mutta laskelma on hyvä tapa havainnollistaa maaperän potentiaalia ilmastonmuutoksen torjunnassa.

Miten tavoite voidaan toteuttaa Suomessa?

– Suurin hyöty saavutetaan lopettamalla peltojen raivaaminen turvemaille ja poistamalla osa turvepelloista viljelystä. Jäljelle jäävät pellot tulisi pitää mahdollisimman kasvipeitteisinä. On tärkeää, että maata ravitaan mahdollisimman paljon kasvintähteillä ja ettei lanta keskittyisi vain tietyille pelloille.

Puhut mustan maan ongelmasta. Mitä se tarkoittaa?

– Pellot pitäisi kyntää mahdollisimman myöhään tai hyödyntää aluskasveja tai suorakylvöä. Jos syyssateet valuvat paljaaseen, kynnettyyn peltoon, sieltä häviää sekä hiiltä että ravinteita.

"Viljelijä ei menetä mitään ilmastomyönteisellä toiminnalla. Uskon, että viljelijät tietävät tämän. Nyt on vain päästävä vanhoista tavoista irti."

EU:ssa laaditaan nyt sääntöjä sille, miten maatalous- ja metsäsektorin ilmastovaikutus lasketaan. EU-parlamentti linjasi, että metsien hakkuita voidaan lisätä. Vaikuttaisiko lisähakkuiden toteutuminen hiilitavoitteisiin peltomailla?

– Sen ei pitäisi antaa vaikuttaa. Maatalousmaan merkitys korostuu, sillä niissä on enemmän potentiaalia lisätä maaperän hiiltä. Metsämaissa yläraja saattaa olla jo saavutettu. Sidontaa voidaan tehostaa tunnistamalla erilaisia peltolohkoja ja ohjaamalla viljelijöitä toimimaan oikein turvemailla ja köyhimmillä kivennäismailla. Siellä teho olisi paras.

Mitä hyötyä hiilen sitomisesta on suomalaiselle viljelijälle?

– Kun pellossa on paljon hiiltä, maan rakenne ja tuotto ovat hyviä. Viljelijä ei menetä mitään ilmastomyönteisellä toiminnalla. Uskon että viljelijät tietävät tämän. Nyt on vain päästävä vanhoista tavoista irti.

Lisää uusia keinoja ilmastoystävälliseen maatalouteen on luvassa ensi vuonna, kun Luonnonvarakeskus aloittaa uuden tutkimuksen suopeltojen ja -metsien päästöjen vähentämiseksi.

Tilaa uutiskirje

Saat uusimman Klimaatin sähköpostitse sen ilmestyttyä.