Riku Rantalan neuvot ilmastosyntien sovittamiseen

Kiinnostuksen herättämisen ammattilainen lentää itse liikaa, mutta saa kymmenet tuhannet ihmiset jättämään lihansyönnin kuukaudeksi.

TEKSTI: Liisa Mayow / Kaskas Media

KUVA: Kimmo Syväri / Madventures

1-15_riku_rantala_lähis19001000

Jos on huolissaan ilmastosta ja lentää silti jumbojetillä Aasiaan, sitä tulee väistämättä ryvettyä tunnontuskissa. Toimittaja, tuottaja ja mediapersoona Riku Rantala tietää, miten painavalta planeetta tuntuu tiedostavan matkailijan harteilla. Rantalan ja Tuomas ”Tunna” Milonoffin uran perusta, Madventures-ohjelma ja brändi kun perustuu nimenomaan kaukomailla reissaamiseen.

Arvojen ja elämäntavan osittainen ristiriita on reppureissaajasukupolvelle tuttu. Haluan elää eettisesti, mutta silti kokea mahdollisimman paljon, matkustaa ja herkutella. Siinä ei ole mitään pahaa, Rantala sanoo, kunhan ei päästä itseään liian helpolla. Aloitetaan matkustamisesta.

1. Säästä ilmastoa ainakin perillä

”Matkustaminen ei ole koskaan ekoteko. Liikkuminen on yksi kolmesta suuresta hiilipäästöjä aiheuttavasta tekijästä ruoan ja asumisen lisäksi”, Rantala ruoskii.

”Ilmaston kannalta olisi varmaan paras, että kaikki olisivat koko ajan kotona. Mutta eihän niin voi elää. Se johtaisi muunlaisiin kriiseihin.”

Raiteita pitkin pääsee Helsingistä Tiibetiin tai Vietnamiin, Rantala muistuttaa. Perillä kannattaa ottaa malliksi vanhan liiton suomalainen kesämökkimeininki: pärjäisinkö ilman sähköä tai ilmastointia?

”Ilmastoinnista tulee vain kipeäksi. Kun viettää pitkiä aikoja vaikka Aasiassa, on mahdollista elää todella kestävästi ja kompensoida lentojen päästöt. Niitä nimittäin tulee Suomessakin.”

Matkustamisesta on myös hyötyä ympäristölle, Rantala huomauttaa. Jos turistit tulevat maahan hienon luonnon vuoksi, paikallisilla on selvä, rahassa mitattava syy huolehtia ympäristöstä hyvin.

2. Syö vähemmän ja parempaa lihaa

Lentämistäkin enemmän Rantala on viime aikoina pohtinut ruoan vaikutusta ilmastoon. Luonto-Liiton puheenjohtajan Leo Straniuksen ideoima, Rantalan ja Milonoffin Docventures-ohjelmassaan liikkeelle masinoima Lihaton lokakuu -kampanja sai kaksikon arvion mukaan ainakin 30 000 ihmistä jättämään lihansyönnin kuukaudeksi. Siitä syntyi jo mittava päästövähennys.

”Lihansyönnin vähentäminen on helppo keino vaikuttaa ilmastoon. Se kannattaa itsekkäistäkin syistä: syömme paljon enemmän lihaa kuin mitä syöpäjärjestöt suosittelevat. Moni vetelee jopa yli kilon viikossa.”

Rantalan omassa perheessä lihan käyttö väheni kuukauden jälkeen selvästi. Liha ei jäänyt kokonaan pois, mutta kun sitä syö vähemmän, on varaa ostaa parempaa ja eettisemmin tuotettua eläintä. Kasvisruokapäivätkin voivat olla ihan yhtä herkullisia.

”Mahtavan umamin makuista suppilovahveropastaa tehdessä sanoin vaimolle, että tämän kun lyö pöytään, kukaan ei kaipaa lihaa.”

3. Herkuttele ennakkoluulottomasti

Tulevaisuudessa saamme proteiinia pieneliöistä, joiden ilmastokuorma on lihakarjaa paljon pienempi, uskoo Rantala. Hyönteisruokailusta on puhuttu jo muutaman vuoden ajan, mutta keittiöissä se ei näy. Alkavatko tavalliset suomalaiset oikeasti joskus syödä matoja ja heinäsirkkoja? Ennakkotapaus on jo olemassa, Rantala huomauttaa.

”Ravut. Vielä 1800-luvulla kansa inhosi niitä, eikä esimerkiksi etelähämäläinen maanviljelijä-isopappani todellakaan koskenut moisiin iljetyksiin ja raadonsyöjiin. Hulluille kaupunkilaisille niitä saattoi myydä kovaan hintaan. Nythän ne ovat koko kansan herkkua!”

Madventures-miehillä on konkreettisia suunnitelmia ötököiden suhteen.

”Aiomme ryhtyä oikeasti edistämään sitä, että hyönteisproteiinia saisi kaupan hyllyltä. Odotamme sitä, että Suomessa esteenä oleva EU-direktiivin tulkinta muuttuu. EU:kin on todennäköisesti muuttamassa linjaansa.”

Ötököistä voi Rantalan mukaan jopa tulla Suomelle kannattava vientituote, sillä paperiteollisuuden kierrätysmateriaali sopisi loistavasti ötököiden ravinnoksi. 

1-15_riku_rantala (1)1900

4. Älä vetoa Kiinaan tai Intiaan

On helppo sanoa, ettei henkilökohtaisilla valinnoilla ole merkitystä, kun Kiinassa tehtaat puskevat saasteita. Rantala ei halua holhota kehittyviä maita ilmastokysymyksissä.

”Onko meillä oikeus pitää oma elämäntapa ja elintaso tällaisena ja estää kehittyviä maita vaurastumasta? Musta ei. Heitä pitää toki auttaa, mutta meidän pitää pystyä itse vähentämään päästöjämme.”

Tähän liittyy myös lihansyönti. Kun Kiinassa ja Intiassa kasvava keskiluokka vaurastuu ja haluaa lisää lihaa pöytään, on pakko keksiä muita proteiininlähteitä. Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja sään ääri-ilmiöt näkyvät pahiten juuri kehittyvissä maissa, Rantala muistuttaa.

”Naurettavaa heittää siihen, että eihän meillä täällä Suomessa tarvitse näin kylmä ollakaan.”

5. Mieti omia valintojasi, mutta painosta päättäjiä

Lihaton lokakuu onnistui yli odotusten. Rantalan mielestä siksi, että ihmiset olivat pohtineet asiaa jo paljon, mutta kaipasivat yhteisön tukea.

”Me vain laukaistiin se liikkeelle. Oli yhteisöllinen kokemus, että muut olivat samaan aikaan ilman lihaa, mietimme kaikki asiaa kaupan hyllyllä ja jaoimme kokkausneuvoja.”

Kaikki isot yhteiskunnalliset muutokset ovat lähteneet siitä, että yksilöt eivät enää suostu toimimaan niin kuin on aina tehty, Rantala sanoo.

”On silti pakko tehdä yhteisiä päätöksiä, jotka koskevat kaikkia. En itsekään elä kauhean eettisesti, mutta jos verotus ja laki ohjaisivat ihmisten kulutuskäyttäytymistä kestävämpään suuntaan, varmasti tekisin niin.”

Rantala on huolissaan siitä, että kansainvälisistä neuvotteluista ja valtavasta tietomäärästä huolimatta ilmastonmuutos ei vielä ole saanut massoja toimimaan.

”Läpimurto on yhä tekemättä. Vaatiiko se, että täällä pohjoisessa tapahtuu ensin jotain kamalaa? Ihminen keksii kyllä ratkaisut vaikka mihin, mutta nyt alkaa olla aika helvetin kiire.”

Tilaa uutiskirje

Saat uusimman Klimaatin sähköpostitse sen ilmestyttyä.