Suomalainen cleantech valtaa lisää markkinoita Intiassa

TEKSTI: Annina Huhtala / Kaskas Media

KUVA: Maija Tammi

Cleantechin osuus Suomen viennistä on jo noin prosentin luokkaa. Bisneksen kasvattamiseen tarvitaan vielä osaamisen kaupallistamista ja paikallisten markkinoiden tuntemusta, sanoo Bangaloressa cleantech-konsultointia tekevä Maija Virta.

Bangalore, Intia. Kuva: Maija Tammi

Intian Bangaloren ilma on harmaata ja sakeaa. Ympäristöviranomaisten mukaan kaupungin ilma on niin likaista, että pienhiukkasten sallitut ylärajat paukkuvat nelinkertaisesti. Käytännössä hengitysilma on elämälle kelvotonta. Savusumu himmentää auringon, liikenneruuhka saa silmät kuivumaan ja kurkun kivistämään. Bangalore onkin täydellinen paikka sukeltaa suomalaiseen cleantechiin.

Pärisyttävä riksa kurvaa Santrupti-nimisen toimiston eteen. Nimi on hindiä ja tarkoittaa tyytyväisyyttä. Konsulttiyritys valvoo, että uusiin taloihin suunnitellut energiatehokkaat ratkaisut toteutetaan ja otetaan oikein käyttöön. Firman johtajana häärää Pohjolasta Intiaan pysyvästi muuttanut entinen Suomen Green Building Councilin johtaja Maija Virta. Bisnesbleiserit värikkääseen tunikaan vaihtanut vauhdikas insinööri aloittaa perusmatematiikalla.

”Jos ihmetellään, olisiko esimerkiksi Intiassa suomalaisille bisnestä, voidaan laskea vaikka Intian dollarimiljonäärit, joita on noin 10 miljoonaa, kaksi kertaa Suomen väkiluku. Sitten on se Euroopan kokoinen noin 300–400 miljoonan intialaisen keskiluokka, joka elää hyvin samanlaista elämää kuin meidän keskiluokkamme”, Virta pohjustaa.

Jätit kahmivat markkinaa

Cleantech Finlandin sivuilla laskukaava on hiukan monimutkaisempi. Suomen kerrotaan olevan maailman johtavia cleantech-maita, koska cleantechin osuus on viennistämme prosentin luokkaa. Koko maailman bruttokansantuotteesta Suomen osuus on noin 0,4 prosenttia, joten kokoonsa suhteutettuna Suomi panostaa cleantechiin.

WWF:n tuoreen raportinkin mukaan Suomi sijoittuu cleantech-maana kärkikastiin heti Tanskan, Israelin ja Ruotsin jälkeen. Mutta jos tutkitaan raa'asti markkinoiden kokoa ja rahakasoja, maailman johtavia cleantech-maita ovat Kiina, Yhdysvallat ja Saksa. Intia ja Brasilia kirittävät kovaa perässä.

"Jos saisin päättää, siirtäisin kaikki hallituksen ja Tekesin vienninedistämismatkoihin käyttämät rahat siihen, että maksaisimme suomalaisille yritysjohtajille lentoliput ja viikon asumisen Delhissä."

Vaikka Pohjoismaissa osaaminen on kovaa luokkaa ja uusia innovaatioita syntyy, pienet kotimarkkinat ja kitsaat sijoitusrahahanat eivät riitä yritysten skaalamiseen vahvaksi liiketoiminnaksi. Jo nyt Aasian ketterät kehitysvaltiot kehittävät startupeista nopeiten markkinamenestyksiä. Kun suomalaiset raportit ennustavat, että cleantech-sektorimme työllistäisi 100 000 suomalaista vuonna 2020, WWF:n raportti varoittelee Suomen jäävän jalkoihin, elleivät yritykset etsi rohkeammin yhteistyökavereita isoilta markkinoilta.

Myyntiä, myyntiä!

Maija Virran Bangaloressa toimiva konsulttiyritys on puolentoista vuoden aikana vaihtanut kurssia useasti. Yllättäviä liiketoimintamahdollisuuksia tulee kehittyvässä maassa vastaan koko ajan. Sisäilman kanssa pitkään työskennellyt Virta on ollut muun muassa käynnistämässä delhiläisten eliittikoulujen kilpailua puhtaasta sisäilmasta. Siihen tarvittiin vain Pohjoismaissa tuikitavallisia ilmansuodattimia ja remontti, jonka seurauksena koulun sisäilmasta pystytään nyt suodattamaan jopa 90 % haitallisista pienhiukkasista. Puhtaampi sisäilma on koululle kilpailuvaltti, sillä hyväosaiset vanhemmat ovat valmiit maksamaan siitä. Intiaan ei siis välttämättä kannata viedä laitteita vaan osaamista, Virta sanoo.

”Laitevalmistajien myynti Intiassa takkuaa, koska markkina on todella hintatietoinen. Prosessien ohjauksessa ja johtamisessa suomalaisilla olisi sen sijaan paljon annettavaa.”

 

Maija Virta vetää Bangaloressa Intiassa Santrupti-yritystä.

Virta luettelee heti useita asioita, joissa suomalaiset osaisivat auttaa: kiinteistöjen ylläpito, jätteiden käsittely, kanavistojen nuohous ja vessat. Intian hallitus kun on luvannut tarjota jokaiselle intialaiselle wc:n vuoteen 2019 mennessä. Lupaus tarkoittaa satoja miljoonia uusia vessoja, jotka jonkun pitää toimittaa ja auttaa tarvittavan infrastruktuurin kanssa.

Hallituksen aikeet puhtaammasta teknologiasta hyödyttävät paitsi tilaisuuteen tarttuvia länsimaisia osaajia kuin myös laajemmin ilmastonmuutoksen torjuntaa. Rajusti kaupungistuvassa maassa arvioidaan, että vuonna 2030 jopa 70 prosenttia rakennuskannasta on vuoden 2011 jälkeen rakennettua. Energiatehokkaat ratkaisut nyt maksavat siis itsensä takaisin paitsi euroina, myös puhtaampana hengitysilmana, energiansäästönä ja kevyempänä kuormana koko ilmastolle.

Nopeat syövät Intian markkinoilla hitaat. Siksi Virta kehottaa virkamiesuskoisia suomalaisia muuttamaan strategiaa:

”Jos saisin päättää, siirtäisin kaikki hallituksen ja Tekesin vienninedistämismatkoihin käyttämät rahat siihen, että maksaisimme suomalaisille yritysjohtajille lentoliput ja viikon asumisen Delhissä. Tehtävä olisi tutustua paikallisiin yrityksiin, ymmärtää markkinan mahdollisuudet ja luoda suhteita intialaisiin yrityksiin.”

 

Maija Virran kolme vinkkiä suomalaiselle cleantech-yritykselle:

1. Etsi paikallisia partnereita. Hallitusten välinen yhteistyö ei välttämättä tuo liiketoimintaa. Intiassa asiat tapahtuvat hallituksesta huolimatta, ruohonjuuritasolla.

2. Matkusta jättimarkkinoille ja tutustu mahdollisuuksiin. Niitä on varmasti.

3. Auta keksintöjen käyttöönotossa. Intiassa ihan perusasioiden kehittämisessä ja ohjaamisessa on valtavasti markkinaa. Hienojen keksintöjen myynti takkuaa, sillä niitä ei osata käyttää.

Tilaa uutiskirje

Saat uusimman Klimaatin sähköpostitse sen ilmestyttyä.