Tältä näyttää suomalainen ilmastonmuutos

TEKSTI: Maria Ruuska & Enni Sahlman / Kaskas Media

KUVA: Matti Pihlatie/YHA-kuvapankki

Myrskyjä, tulvia, vieraslajeja, metsätuhoja ja runsaita satoja – näin ilmastonmuutos näkyy jo Suomessa. Se vaikuttaa niin maa-, metsä ja kalatalouteen kuin kaupunkiympäristöön. Muutokset ovat yllättäviä ja tuntuvat pian myös jokaisen suomalaisen arjessa, lautasella ja pihapiirissä.

Myrskynjalkeen_MattiPihlatie1900

Kun Thaimaassa tulvi kolme vuotta sitten, hybridiauto Toyota Priuksen valmistus häiriintyi tulvien takia pahasti. Autoja odoteltiin pitkään ympäri maailmaa. Kaukaisilta tuntuvilla uutisilla voi olla yllättäviä vaikutuksia arkeemme.

”Yritysten pitäisi ymmärtää ilmastonmuutokseen liittyviä riskejä, kun ne suunnittelevat globaaleja tuotantoketjuja”, sanoo kaupunkiympäristöpolitiikan apulaisprofessori Sirkku Juhola Helsingin yliopistosta.

Ilmastonmuutoksen vaikutukset läpäisevät nimittäin vähitellen koko yhteiskunnan. Ilmiö vaikuttaa niin takapihalla kasvaviin puulajikkeisiin kuin siihen, mitä elintarvikkeita kaapista löytyy tai kuka naapurissa asuu. Suomi kytkeytyy omine muutoksineen osaksi globaalia vyyhtiä, jossa kaikki voi vaikuttaa kaikkeen. Ilmaston arvaamattomuuden sai kokea karvaasti konneveteläinen Seppo Savilehto neljä vuotta sitten.

Myrskyjä ja outoa säätä

Hellepäivä 30. heinäkuuta 2010 päättyi täystuhoon Konnevedellä Keski-Suomessa.
Asta-myrsky vyöryi Seppo Savilehdon pihapiirin yli kuin hävittäjä. Se pommitti yläilmoista syöksyvirtauksia puolen tunnin ajan puolenyön jälkeen. Kun sade loppui ja pimeys väistyi, odotti pihamaalla täystuho: puut olivat rasahtaneet poikki kuin tulitikut 150 hehtaarin alueelta. Maahan olivat kaatuneet myös Savilehdon koululaisena 4H-kerhossa istuttamat puut.

”Silloin ajattelin, että tämä ei ole enää normaalia. Kylällä mietimme, että myrsky ei voinut johtua vain yhdestä tekijästä, vaan että taustalla jylläävät suuremmat voimat”, Savilehto sanoo.

Näitä taustalla jyllääviä tekijöitä pohtivat nyt kiivaasti ilmastotutkijat ympäri maailmaa.

Asta-myrskyn jälkeen Etelä-Savon metsiin iski suuri kirjanpainajakuoriaisepidemia, koska metsissä virui paljon tuulen kaatamaa puuta.

Tutkijat ovat varovaisia vetämään suoraa syy–seuraus-viivaa esimerkiksi ilmastonmuutoksen ja Astan välille. Toki epätavallisia sääilmiöitä, kuten poikkeuksellisen kovia myrskyjä, on ollut aikaisemminkin. Fakta on kuitenkin se, että 2000-luvulla voimakkaita myrskyjä on ollut poikkeuksellisen paljon.
Asta-katastrofi päätti Seppo Savilehdon uran metsänhoitajana. Hän sai onneksi kaatuneista puista rahansa, mutta kokemus oli niin karvas, että hän päätti myydä samalla maansa pois ja aloittaa eläkepäivät.

Hyönteistuholaiset nakertavat pohjaa Suomen metsätaloudelta

Poikkeuksellisilla sääilmiöillä voi olla myös yllättäviä ja hyvin pitkäkestoisia seuraamuksia. Esimerkiksi Asta-myrskyn jälkeen Etelä-Savon metsiin iski suuri kirjanpainajakuoriaisepidemia, koska metsissä virui paljon tuulen kaatamaa puuta. Lahopuu on ideaali lisääntymisympäristö viiden millin pituiselle tuholaiselle ja myös toiselle metsäterroristille, juurikäävälle.

”Metsätuholaiset hyötyvät myrskyistä. Esimerkiksi kirjanpainajat lisääntyvät huonokuntoisissa puissa. Isojen myrskyjen jälkeen puita ei saada tarpeeksi nopeasti metsistä pois, mikä edesauttaa tuholaisten leviämistä”, sanoo Metsäntutkimuslaitoksen professori Jarkko Hantula.

Kirjanpainajat ovat aiheuttaneet viime vuosina pahemmat metsätuhot kuin koskaan ennen Suomessa. Myös jopa viidenkymmenen miljoonan euron vuosittaiset tappiot metsätaloudelle aiheuttavasta juurikäävästä on tehty runsaasti havaintoja alueilla, joilla sitä ei ole aiemmin havaittu.

Puulajit kestävät ilmastossa tapahtuvia muutoksia vaihtelevasti.

”Kuusi on tänä päivänä se puulaji, joka takaa parhaat tuotot metsänomistajille, ja sitä istutetaan paljon”, Hantula sanoo.

Ennustetut pitkät kuivat kaudet uhkaavat kuitenkin kuusien olemassaoloa.

Suomen metsiin voi toisaalta levitä eteläisempiä puulajeja, mutta valo-olosuhteet saattavat osoittautua niille vaikeiksi. Vaikka lämpötila nousisikin, ei valon määrä pohjoisella pallonpuoliskolla lisäänny.

Myös marjasato kärsii ilmastonmuutoksesta. Vähälumisen talven takia suuri osa mustikan varvuista on tänä vuonna kuivunut ja paleltunut ilman suojaavaa lumipeitettä, joten sadosta on tulossa huono erityisesti Itä-Suomessa.

Vieraslajit ahdistelevat kotoisia kalalajeja

Metsien lisäksi myös muut ekosysteemit järkkyvät nopeista olosuhteiden muutoksista ja myrskyistä. Ilmastonmuutos vaikuttaa nyt paitsi metsätalouteen myös kala- ja maatalouteen, jotka perustuvat uusiutuviin luonnonvaroihin ja luonnon monimuotoisuuteen. Voi olla, että tulevaisuudessa uusien perunoiden viereen lautaselle lasketaan yhä harvemmin kotoinen kalafile.

”Tiedetään, että esimerkiksi vieraiden kalalajien määrä on lisääntynyt Suomen aluevesillä. Ilmaston lämpeneminen muuttaa vesien olosuhteita vieraslajeille suopeammiksi, ja ne saattavat lisääntyä hyvinkin nopeasti. Vieraslajeilta puuttuvat usein luonnolliset viholliset vesistöistä”, kertoo maa- ja metsätalousministeriön ylitarkastaja Jaana Kaipainen.

Jos vieraslaji kykenee hyödyntämään uutta ympäristöä tehokkaasti, sen kannat voivat kasvaa niin, että ne syrjäyttävät alkuperäislajeja.

Ilmaston lämpeneminen on jo vaikuttanut myös pohjoisten lintulajien elämään. Muun muassa taviokuurna ja jänkäkurppa ovat vaarassa hävitä, koska Jäämeri pysäyttää lajien siirtymisen pohjoisemmaksi. Metsänrajan nousu puolestaan uhkaa tunturikankaiden lajeja, kuten kiirunaa ja keräkurmitsaa.

Ilmastonmuutos pidentää kasvukautta ja kasvattaa satoja

Suomalaisista elinkeinonharjoittajista parhaiten ilmastonmuutokseen ovat varautuneet maanviljelijät. Pelloilla ilmaston lämpeneminen on näkynyt yhä leudompina keväinä jo kolmenkymmenen vuoden ajan.
Ilmastonmuutoksella voi olla Suomen maatalouteen positiivisia vaikutuksia. Päinvastoin kuin monilla muilla maailman tuotantoalueilla maatalouden kilpailukyky voi täällä ainakin hetkellisesti parantua, kun kylvö voidaan aloittaa aikaisemmin ja kasvukausi jatkuu pidemmälle syksyyn.

”Kasvinjalostuksen merkitys korostuu, koska nykylajikkeet eivät välttämättä sopeudu uusiin oloihin, jolloin niiden sato saattaa pienentyä. Tarvitaan uusia lajikkeita, jotka pystyvät hyödyntämään tulevaisuuden kasvuoloja”, sanoo MTT:n erikoistutkija Kaija Hakala.

Vaikka ilmaston lämpeneminen parantaa viljelyolosuhteita, pitää viljelijöiden varautua sen lieveilmiöihin, kuten helteiden, kuivuuden, rankkasateiden ja tulvien yleistymiseen entistä huolellisemmin.

”Jos ilmasto lämpenee enemmän kuin neljä astetta, voi maatalouden harjoittamisesta tulla myös Suomessa vaikeaa erityisesti lisääntyvien ääriolojen takia”, Hakala sanoo.

Sopeutumisvaihtoehtoja meillä rikkaana valtiona kuitenkin on. Jos kuivuus lisääntyy, Suomessa on moniin muihin alueisiin nähden hyvä tilanne, sillä täältä löytyy vettä, joka voidaan valjastaa peltojen kastelemiseen.

Tulvavedet runtelevat talojen rakenteita

Sään ääri-ilmiöiden vaikutukset eivät rajoitu vain luontoon. Esimerkiksi rankkasateet pieksevät yhä rajummin kaupunkeja. Rakennusten on kestettävä säärasitus, myrskyt ja mahdolliset tulvat. Kunnon katto, kellarissa säilytettävien tavaroiden kartoitus ja ulkopintojen oikeat materiaalivalinnat auttavat jo pitkälle.

Helsingin Arabianrannassa ilmastonmuutokseen varautuminen näkyy yhtä vaivihkaa kuin muuallakin kaupunkikuvassa. Kauniit viheralueet ja vesialtaat elävöittävät kaupunkikuvaa, mutta niiden tärkeämpi tehtävä on hillitä hulevesien aiheuttamia tulvia.

Hulevesillä tarkoitetaan sade- ja sulamisvesiä, jotka pitää saada johdetuksi pois kaupunkialueilta. Jos näin ei saada tehtyä, seuraukset voivat olla vakavat. Esimerkiksi Porissa elokuussa 2007 tapahtunut hulevesitulva aiheutti arviolta 20 miljoonan euron taloudelliset vahingot.

Sateiden lisäksi kaupungeissa päänvaivaa aiheuttaa merenpinnan nousu, jonka on oletettu nousevan nelisenkymmentä senttiä vuoteen 2100 mennessä. Uudet suositukset alimmiksi rakentamiskorkeuksiksi julkaistaan kesäkuussa 2014.

”Suomessa merenpinnan nousu onneksi jää keskimääräistä alhaisemmaksi, sillä maanpinnan kohoaminen kompensoi veden nousua”, sanoo ympäristöneuvos Antti Irjala ympäristöministeriöstä.

Ilmastonmuutos tuntuu vielä harvoin arjessamme, mutta ministeriöissä ja tutkimuslaitoksissa siihen varaudutaan koko ajan aktiivisemmin. Suomella on ollut vuodesta 2005 ilmastonmuutoksen sopeutumisstrategia, jota päivitetään parhaillaan. Strategian tavoitteena on saada jokainen toimiala miettimään, mitä ilmastonmuutos omalla kohdalla tarkoittaa ja miten siihen voisi sopeutua.
Se on välttämätöntä, koska tuulensuojaa ilmastonmuutoksen vaikutuksilta ei enää ole.

Tilaa uutiskirje

Saat uusimman Klimaatin sähköpostitse sen ilmestyttyä.