Tältä näyttävät kevään 2015 ilmastovaalit

TEKSTI: Enni Sahlman / Kaskas Media

KUVAT: Puolueet

Kevään eduskuntavaaleissa vaalitenttien lämpötilan voi odottaa nousevan yli kaksi astetta. Jos nämä olisivat ilmastovaalit, mikä puolue selviäisi voittajana? Klimaatti selvitti eduskuntaryhmien puheenjohtajilta puolueiden lääkkeet ilmastonmuutokseen.

klimaattinaamat

Mikäli kevään 2015 eduskuntavaalit käytäisiin ilmastokantojen perusteella, eniten eroa muihin vetäisivät odotetusti vihreät ja perussuomalaiset. Muut suomalaiset puolueet sijoittuvat niiden välimaastoon. Vain osa on edes kirjannut ilmastotavoitteita vaaliohjelmaan. Energiatehokkuus kiinnostaa kuitenkin lähes kaikkia.

Kokoomus: Vihreä verouudistus ja cleantech-vientiä

Kokoomuksen varapuheenjohtaja Anne-Mari Virolainen harmittelee, että talouskriisi on vienyt tällä hallituskaudella paukkuja sellaisilta ratkaisuilta, jotka hyödyttäisivät ilmastoa. Esimerkiksi raideliikenne ja erityisesti pääkaupunkiseudun Pisararata ovat kärsineet.

“Läpiviety ilmastolaki oli silti etenkin henkisellä tasolla tärkeä. Vei neljä vuotta, että asenneilmasto muuttui niin, että pääsimme laista yhteisymmärrykseen.”

Kokoomuksessa halutaan Virolaisen mukaan tehdä “vihreä verouudistus”, eli painottaa verotusta kulutusta rankaisevaan suuntaan ja vähentää työn verotusta. Puolueen vaaliohjelmassa on puhtaat ja kestävät ratkaisut -kohta, jossa kokoomus lupaa tehdä kaiken voitavan kansainvälisen ilmastosopimuksen syntymiseksi ja asettaa tavoitteeksi luopua fossiilisista polttoaineista kokonaan vuoteen 2050 mennessä.

“Suomessa on paljon loistavaa insinööriosaamista, joka pitää saada valjastettua ympäristöongelmien ratkaisemiseen. Miksemme myisi kehittyviin maihin huippuosaamista cleantechin saralla?”, Virolainen kysyy.

Kokoomuksen mukaan myös kilpajuoksu arktisille alueille on vääjäämätön, eikä Suomen kannata jäädä kelkasta.

Puolueen tärkein ilmastoteko: ”Merkittävin teko Suomen kannalta on ollut rakentamiselle asetetut energiamääräykset ja puurakentamisen edistäminen sekä viime vaalikauden autoverouudistus.”

SDP: Ilmastoa ei eroteta muusta politiikasta

Vähäpäästöisen ja uusiutuvan energian lisääminen mainitaan SDP:n vaaliohjelmassa, ilmastoa ei. Puolue on Jouni Backmanin mukaan edistänyt aktiivisesti avoimen datan käyttöönottoa ja hyödyntämistä, mikä ilmastoasioissa tarkoittaa avoimempaa ja parempaa tiedon saatavuutta. Päätöksentekovaiheessa eri valintojen ja päätösten ilmastovaikutukset pitää olla tiedossa.

“SDP:n puolueohjelmaan on kirjattu, ettei ilmastopolitiikkaa pidä erottaa muusta politiikasta. Työpaikkojen pitää säilyä ja energian pysyä kohtuuhintaisena, kun ilmastopolitiikkaa tehdään”, Backman sanoo.

Backman muistuttaa, että myös arktinen alue on koko Suomen asia.

“Suomella ei aiemmin ole ollut mahdollisuutta olla mukana maantieteellisesti kasvavilla markkinoilla, joten meidän ei ainakaan pidä vetäytyä alueelta. On kuitenkin varmistettava, että aluetta käytetään eettisesti ja kestävällä tavalla”.

Puolueen tärkein ilmastoteko: “Ympäristöministeriön perustamisen vuonna 1983. Matti Ahde toimi tuolloin kaikkien aikojen ensimmäisenä ympäristöministerinä.”

Perussuomalaiset: Energiaomavaraisuutta puusta ja turpeesta

Perussuomalaiset pitävät nykyhallituksen ilmasto- ja energiapolitiikkaa poukkoilevana. Energian kohtuullinen hinta ja työpaikkojen säilyminen on puolueelle tärkeää. Jari Lindström kertoo puolueen tavoitteeksi energiaomavaraisuuden kasvattamisen.

“Kotimaisten energialähteiden, kuten turpeen ja pienpuun asemaa tulee vahvistaa. Kotimaiseen energiaan tähtäävä energiapolitiikka tukee työllisyyttä, talouskasvua, kilpailukykyä ja ostovoimaa.”

Nykyisen päästökauppajärjestelmän tilalle perussuomalaiset ajavat sanktiopohjaista ominaispäästöjärjestelmää. Siinä “likaaja maksaa” eli sanktioita tulee, jos yhteisesti sovittu ominaispäästöraja ylittyy.

Perussuomalaiset ovat ainoa puolue, joka ei pidä ilmastolakia onnistuneena ympäristötekona. Vaaliohjelmassaan puolue linjaa, että Suomen ei tule suostua EU:n yhteisiin päästötavoitteisiin ilman reilua taakanjakoa.

Puolueen tärkein ilmastoteko: “Olemme puolustaneet ja turvanneet perusteollisuuden säilymistä maassamme. Muuten nämä laitokset olisivat jo siirtyneet muualle, missä saastutetaan enemmän kuin meillä.”

Keskusta: Ilmastotavoitteet saavutettava etuajassa

“Tavoite on, että kaikki nykyiset ilmastotavoitteet saavutetaan aikaisemmin, kuin on asetettu,” sanoo keskustan Kimmo Tiilikainen.

Puolueen mukaan vuodelle 2020 asetetut ilmastotavoitteisiin on mahdollista päästä jo tulevalla vaalikaudella, eli vuosi etuajassa. Tavoite on kirjattu vaaliohjelmaan, kuten myös Hiiletön Helsinki 2025 -tavoite.

“Pääkaupunkiseudun energiaratkaisut ovat koko maan kannalta olennaisia”, Tiilikainen sanoo.

Hän harmittelee, että nykyhallitus kajosi uusiutuvan energian tukipakettiin, eikä lupauksistaan huolimatta saanut virhettä korjatuksi.

“Kansainvälisen ilmastopolitiikan tehtävä on hoitaa, että fossiilisista polttoaineista päästäisin globaalisti eroon mahdollisimman pian. Silloin myös paine ja mielenkiinto käyttää arktisen alueen öljy- ja kaasuvaroja vähenee. Suomi voi vaikuttaa tähän EU:n kautta.”

Puolueen tärkein ilmastoteko: “ Ilmasto- ja energiastrategia nykyistä edeltäneellä hallituskaudella, jolloin keskustalla oli keskeisimmät ministerisalkut.”

Vasemmistoliitto: Lisää raideliikennettä, ei ydinvoimaa

Vasemmistoliiton Annika Lapintie katsoo nykyhallituksen onnistumiseksi ilmastolain saamisen eduskunnan käsittelyyn.

“Laki antaa aseita taisteluun ilmastonmuutosta vastaan. Sen avulla voidaan puuttua esimerkiksi kaupunkirakentamiseen ja kaavoitukseen, jotta voidaan huolehtia turhan liikenteen minimoimisesta ja julkisen liikenteen toimivuudesta.”

Puolueen omassa vaaliohjelmassa on luku kestävästä ympäristö- ja ilmastopolitiikasta. Siinä vaaditaan muun muassa, että Suomen on toimittava aktiivisesti YK:n ilmastosopimuksen aikaansaamiseksi.

Nykyhallituksen isoimpana ilmastovirheenä vasemmistoliitto pitää hallituksen ydinvoimapäätöksiä. Ydinvoiman tukeminen ei Lapintien mukaan pelkästään tuo mukanaan riskejä, vaan on myös pois uusiutuvan energian varoista.

Puolueen tärkein ilmastoteko: “Keskustelun ylläpitäminen raideliikenteestä ja panostus siihen. Merja Kyllönen valmisteli liikenneministerinä esitystä painopisteen siirtämisestä raideliikenteeseen ja ylipäätään vähemmän saastuttavaan liikenteeseen. Haluamme jatkaa sitä työtä.”

Vihreät: Suomi ilmastonsuojelun edelläkävijäksi

Vihreiden vaaliohjelman lista toimenpiteistä ilmastonmuutokseen vastaamiseksi on pitkä. Puolue haluaa Suomen ajavan ilmastotieteen mukaisia päästövähennyksiä kaikille maille, jotta lämpötilan nousu saadaan pysäytettyä kahden asteen kipurajalle. Lisäksi puolue haluaa ohjata valtion taseesta rahoitusta kotimaisen kestävän uusiutuvan energian rahastoon, uudistaa liikennesuunnittelua tukemaan joukkoliikennettä, pyöräilyä ja kävelyä sekä poistaa hallinnolliset esteet tuuli- ja aurinkovoiman tieltä.

“Vihreille on tärkeää, että Suomi panostaa energiatehokkuuteen ja uusiutuvaan energiaan. Suomen pitäisi olla ilmastonsuojelun ja vihreän teollisuuden edelläkävijä, ei ydinvoimaa rakentava perässähiihtäjä”, sanoo Outi Alanko-Kahiluoto.

Nykyisen hallituksen suurimpana ilmastovirheenä hän pitää Fennovoiman ydinvoimalahankkeen periaateluvan hyväksymistä.

Puolueen tärkein ilmastoteko: “Olemme koko olemassaolomme ajan pitäneet yllä keskustelua ilmastonmuutoksen hillitsemisestä ja tuoneet ilmastonäkökulmaa kaikkeen päätöksentekoon.”

RKP: Ympäristö arktisen alueen ykkösasia

RKP on puolueista ainoa, joka korostaa arktisen alueen alkuperäiskansojen oikeuksista huolehtimista.

“Ympäristön on oltava alueiden yhteistyön lähtökohta. Suomi toimii Arktisen neuvoston puheenjohtajamaana 2017–2019, joten vaikutusmahdollisuudet ovat suuret”, Mikaela Nylander sanoo.

Nylander muistuttaa, että elämää on Kioton sopimuksen jälkeenkin, ja lataa kovat odotukset joulukuun 2015 Pariisin ilmastokokoukselle. RKP haluaa, että silloin solmitaan uusi sitova ilmastosopimus. Tämä on myös puolueen vaaliohjelmassa.

“Suomessa olennaista on tehdä muutoksia energia- ja liikennepolitiikkaan. Haluamme tehdä töitä energiatehokkuuden lisäämisen eteen. Verohuojennuksilla voimme kannustaa siirtymistä fossiilipolttoaineilla käyvistä kulkuneuvoista sähköllä ja biopolttoaineilla toimiviin.”

Tämän hallituskauden onnistumiseksi Nylander nimeää ilmastolain ohella Energia- ja ilmastotiekartta 2050 -ohjelman laatimisen.

Puolueen tärkein ilmastoteko: “RKP edistänyt uusiutuvaa energiaa ja energiatehokkuutta sekä edistänyt ja kannustanut Pohjoismaiden energia- ja ilmastoyhteistyötä.”

Kristillisdemokraatit: Ei kilpailijamaita tiukempia ilmastotavoitteita

Kristillisdemokraattien Peter Östman on huolissaan niin sanotusta hiilivuodosta, joka syntyy, kun teollisuus siirtyy halvempien kustannusten perässä maihin, joissa ei ole yhtä tiukkoja päästötavoitteita. Ilmastoa ei erikseen mainita puolueen vaaliohjelmassa.

“Suomen ja EU:n ei pitäisi asettaa kilpailijamaita kalliimpia energia- ja ilmastotavoitteita. Suomen tulee jatkaa päästöjen rajoittamista omista lähtökohdistaan niin, että otetaan huomioon kehitys kilpailijamaissa. Lisäksi pitää tukea ympäristöteknologian kehittämistä ja siirtoa kehittyviin maihin”, hän sanoo.

Östmanin mukaan Suomen on jatkettava aktiivisena aloitteentekijänä arktista aluetta koskevissa kysymyksissä, järjestöissä ja sopimuksissa. Hänen mukaansa alue tulee nähdä ensisijaisesti liiketoimintamahdollisuutena, ei pelkästään aluepoliittisena kysymyksenä.

“Luonnonvarat ovat muutakin kuin materiaalia. Laajat jokamiehenoikeudet ovat pohjoismainen erityisyys, joka meidän pitää hyödyntää paremmin.”

Puolueen tärkein ilmastoteko: “Mukanaolo verotuspäätöksissä, jotka tukevat liikenteen päästöjen vähentämistä, esimerkkinä vuonna 2008 voimaan tullut hiilidioksidipäästöihin perustuva autovero.”

Tilaa uutiskirje

Saat uusimman Klimaatin sähköpostitse sen ilmestyttyä.