Tunnetko nämä kolme suomalaista kiertotalouden malliesimerkkiä?

TEKSTI: Kira Keini / Kaskas Media

KUVA: SYKE

Kalaenergialla laiva vesille! Klimaatti esittelee kolme suomalaista kiertotalouden innovaatiota, jotka edistävät tehokasta resurssien ja raaka­aineiden hyödyntämistä. Löytyykö keksinnöistä apu ilmastonmuutokseen?

2-15_Aranda

Suomen ympäristökeskus SYKEn omistama tutkimusalus Aranda on tähän asti käyttänyt fossiilisia polttoaineita, joista vapautuu ilmakehään suuria määriä hiilidioksidia. SYKEn omien laskelmien mukaan alus on suurimpia yksittäisiä hiilidioksidin tuottajia koko keskuksen toiminnassa. Nyt asiaan tulee muutos: pian alus toivottavasti kulkee kalavoimalla.

”Haluamme käyttää kotimaista biopolttoainetta, jotta aluksen hiilijalanjälki pienenee. Tahdomme ottaa hyötykäyttöön nimenomaan eloperäistä jäteainetta, joka muuten heitettäisiin pois. Tavoitteena on myös olla omavaraisia polttoaineen suhteen”, kertoo SYKEn merikeskuksen kehittämispäällikkö Juha Flinkman.

Aranda on siirtymässä käyttämään kalanperkeistä valmistettua bioöljyä. Toistaiseksi bioöljyä käytetään laivan lämmitykseen, mutta lähitulevaisuudessa tarkoitus on, että alus myös kulkisi sillä. Nykyinen Aranda valmistui vuonna 1989 suomalaisen merentutkimuksen tarpeisiin. Alus seilaa pääasiassa Itämerellä, mutta sitä on käytetty myös Antarktiksella ja pohjoisella Atlantilla.

Suomalaiset näyttävät bioöljyssä mallia

Arandan miehistö on usean vuoden ajan kilpailutettu, ja viimeksi ympäristökeskeinen ajattelu nostettiin keskeiseksi kilpailukriteeriksi. Valinnan edellytyksenä oli muun muassa valmius osallistua vähäpäästöisen aluksen suunnitteluun ja toimintaan.

Voittajaksi valikoitui turkulainen Meriaura Group -konserni. Konserniin kuuluva varustamo tuottaa Arandalle bioöljyä kotimaisesta eloperäisestä jätteestä, kuten kalanperkeistä.

Kalanperkuujätteitä on hyödynnetty bioöljyn tekemisessä jo noin kymmenen vuoden ajan, kertoo Meriaura Groupin toimitusjohtaja Jussi Mälkiä. Bioöljyn valmistamisen kalateollisuuden jätteistä aloitti konserniin kuuluva uusikaupunkilainen Sybimar vuonna 2005.

Aranda on maailman ensimmäinen tutkimusalus, jossa käytetään kalanperkeistä tehtyä öljyä. Parin vuoden kuluttua aluksella alkavat mittavat korjaukset, joissa polttoainejärjestelmä on tarkoitus vaihtaa bioöljyn polttoon sopivaksi.

"Olemme edelläkävijöitä. Olen kuullut huhuja, että maailmalla on aloitettu vastaavanlaisia projekteja meidän perässämme.”

Sekä Flinkman että Mälkiä kertovat, että suomalainen idea on kiinnittänyt paljon huomiota ulkomailla.

”Kyllä suomalainen teknologia on tässä eturintamassa”, Flinkman sanoo.

Hän lähtee kesäkuun alussa Irlantiin eurooppalaisten tutkimusalusoperaattoreiden vuosittaiseen kokoukseen kertomaan bioöljyn käytöstä Arandalla. Mälkiä on Flinkmanin kanssa samaa mieltä.

"Olemme edelläkävijöitä. Olen kuullut huhuja, että maailmalla on aloitettu vastaavanlaisia projekteja meidän perässämme.”

Uutta kuitua jätetekstiileistä

Halpavaateketjujen ansiosta maailma on hukkua jätetekstiileihin. Mitä jos lumpusta saisikin liuotettua kuitua, josta voi tehdä uuden veroisen laadukkaan t­-paidan?

VTT:n tutkimusprofessori Ali Harlin vastaa puhelimeen Bursassa Turkissa. VTT:n kehittämällä menetelmällä esimerkiksi käytetystä puuvillavaatteesta voidaan liuottaa ulos tekstiilirakenteissa oleva selluloosa, josta voi tehdä uutta kangasta. Harlin kertoo, että suomalainen liuotusmenetelmä herättää maailmallakin kiinnostusta: tutkimusprofessori on Turkissa esittelemässä keksintöä kansainvälisessä autoteollisuuden alan konferenssissa.

 

Vaikuttavinta on se, että liuotuksella puuvillan vesijalanjälki jää 5,5 litraan kiloa kohti, kun puuvillan tuotannosta syntyvä vesijalanjälki on normaalisti yli kymmenen tuhatta litraa kilolta.

”Olemme viime vuosina kehittäneet tekniikkaa huomattavasti eteenpäin. Kokeilimme aluksi liuottaa sanomalehtiä ja banaanilaatikoita tekstiilikuidun saamiseksi, ja se onnistui helposti. Tämän jälkeen mietimme, että kaikista järkevintä olisi liuottaa puuvillaa”, Harlin kertoo.

Vesijalanjälki murto-­osaan entisestä

Jätetekstiilien palauttamisessa takaisin tekstiilituotantoon on Harlinin mukaan valtavia hyötyjä myös ilmaston kannalta. Puuvillan hiilijalanjälkeä saadaan pienennettyä liuotuksen avulla useita satoja kiloja tonnia kohden. Muitakin etuja löytyy: puuvillan tuotannossa tarvittavan viljelypinta-alan ja torjunta­aineiden määrä laskee. Vaikuttavinta on se, että liuotuksella puuvillan vesijalanjälki jää 5,5 litraan kiloa kohti, kun puuvillan tuotannosta syntyvä vesijalanjälki on normaalisti yli kymmenen tuhatta litraa kilolta.

”Luku on jopa paperinvalmistukseen verrattuna tuhatkertainen”, Harlin huomauttaa.

Vuonna 2016 astuu voimaan EU-­direktiivi, joka estää jätetekstiilien viemisen kaatopaikalle. Harlin arvelee, että sääntely on osaltaan vaikuttanut liuotusmenetelmien kehittymiseen.

”Nyt viimeisinä vuosina on syntynyt hurja aktivoituminen, että jotain pitäisi tehdä”, hän sanoo.

Tekstiililiuotuksesta on aloitettu EU-­projekti, jossa ovat mukana muun muassa Turkki, Italia, Ranska ja Ruotsi. Myös Pohjoismaiden ministerineuvosto on ottanut tekstiilikierrätyksen asialistalleen.

”Tavoitteena on saada aikaan pilotti ensi vuoden aikana. Toistaiseksi olemme tehneet liuotusta omalla pienellä linjastollamme, mutta kesän aikana on tarkoitus tehdä koeajo oikealla tehdaslinjalla”, Harlin sanoo.

Pidempi elinkaari tietotekniikalle

Kun suomalainen tietotekniikan palveluyritys 3 Step IT perustettiin vuonna 1997, kiertotalous oli terminä vielä suhteellisen tuntematon. Taustalla vaikuttivat silti juuri kiertotaloudelliset periaatteet: tavoite oli hallita ja pidentää tietotekniikan elinkaarta resurssitehokkaasti ja ympäristöystävällisesti. Yrityksen palveluita ovat IT-­laitteiden jälleenmyynti, uudistaminen, hallinnointi ja vuokraaminen. Laitteiden elinkaaren pidentäminen pienentää merkittävästi ympäristölle aiheutuvaa kuormitusta, kuten hiilidioksidipäästöjä.

Vaikka kierrätys on parempi vaihtoehto kuin kaatopaikka, se kuluttaa paljon energiaa ja heikentää usein materiaalien laatua. Kaikkia alkuperäisiä raaka­aineita ei kierrätyksen avulla saada talteen.

”Haluamme laitteet vuokrakauden jälkeen takaisin. Kannamme aidosti vastuun laitteistamme”, kertoo toimitusjohtaja ja maajohtaja Ville Alanen. Yrityksillä ja muilla isoilla organisaatioilla ei ole halua tai aikaa järjestää tietokonekirppiksiä tai miettiä vanhojen laitteiden loppusijoitusta itse aina, kun laitekanta vanhenee. 3 Step IT tekee sen organisaatioiden puolesta, isossa mittakaavassa: yritys etsii isolle määrälle koneita uuden elämän vaikka ulkomailta. Se on nimittäin vielä ilmastoystävällisempää kuin kierrätys. Vaikka kierrätys on parempi vaihtoehto kuin kaatopaikka, se kuluttaa paljon energiaa ja heikentää usein materiaalien laatua. Kaikkia alkuperäisiä raaka­aineita ei kierrätyksen avulla saada talteen.

Käytettyjä IT­-laitteita kehittyviin maihin

3 Step IT on Pohjoismaiden suurin kunnostettujen tietotekniikkalaitteiden jälleenmyyjä, ja nykyään yritys toimii yhteensä yhdessätoista maassa Euroopassa ja Aasiassa. Peräti 97 prosenttia yritykseen tuoduista laitteista löytää uuden kodin. Jäljelle jäävät kolme prosenttia kierrätetään asianmukaisesti.

”Viime vuonna tietokoneita palautui meille noin 220 000 kappaletta. Me uusiokäytämme niistä toimivia IT-­laitteita. Toinen vaihtoehto olisi, että kun asiakasyritys ei enää käytä laitteita, ne menisivät suoraan kaatopaikalle”, Alanen sanoo.

Yrityksellä on asiakkaita niin yritys­ kuin julkisellakin sektorilla, ja se myy käytettyjä laitteita edullisesti muun muassa kouluille ja kunnille. Yli 80 prosenttia tuotteista menee EU:n kuluttajamarkkinoille. Loput kaksikymmentä prosenttia myydään kehittyville markkinoille, joilla kuluttajilla ei muuten välttämättä olisi varaa uusimpaan teknologiaan.

”Tavoite on, että uusiokäytetyn laitteen elinkaaren tultua loppuun saisimme sen vielä uudestaan takaisin. Haluamme varmistaa, ettei laitteita tuhota väärällä tavalla”, Alanen sanoo.

Tilaa uutiskirje

Saat uusimman Klimaatin sähköpostitse sen ilmestyttyä.