Vihertääkö lentoliikenteessä?

Janne Mänttäri_muokattu

Janne Mänttäri
Hallitussihteeri

Liikenne- ja viestintäministeriö

Otsikoissa esitettyihin kysymyksiin kuuluisi vastata vasta kirjoituksen lopussa, mutta teen nyt poikkeuksen. Lentokoneet eivät edelleenkään lennä pelkillä kukkasilla, mutta näin voi olla jo vuonna 2050. Niin ainakin Finnairin kestävän kehityksen johtaja Kati Ihamäki uskoi, kun keskustelimme hiljattain kansainvälisen siviili-ilmailujärjestö ICAO:n asettamista päästövähennystavoitteista. Palataan kuitenkin hetkeksi ajassa taaksepäin.

Pariisin ilmastosopimus oli merkittävä askel ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä, mutta sopimuksen ulkopuolelle jäivät kansainvälinen lentoliikenne ja merenkulku. Yhdessä niiden osuus globaaleista hiilidioksidipäästöistä on vain reilu 4 %, mutta Pariisin jälkeen oli selvää, että näiden voimakkaassa kasvussa olevien sektoreiden on tehtävä oma osansa haastavien ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Katseet siis kääntyivät ICAO:n ja kansainvälisen merenkulkujärjestö IMO:n suuntaan.

ICAO on asettanut tavoitteekseen vuotuisen 2 %:n polttoainetehokkuuden parannuksen ja hiilineutraalin kasvun vuodesta 2020 eteenpäin. Pidemmän aikavälin tavoitteena on, että vuonna 2050 päästöt olisivat puolet vuoden 2005 tasosta. Tavoitteen haastavuutta lisää se, että kansainvälisen lentoliikenteen määrän ennakoidaan yli nelinkertaistuvan nykytasosta vuoteen 2050 mennessä, kun kehittyvien maiden ja kehitysmaiden kasvava keskiluokka siirtyy siiville.

Koskaan aiemmin yleiskokouksien historiassa ei ole pidetty mistään asiasta niin montaa puheenvuoroa.

Miten ICAO aikoo päästövähennyksistä selviytyä? ICAO on lanseerannut niin sanotun Basket of Measuren, jossa ensisijaisia keinoja ovat uuden lentokoneteknologian käyttöönotto (uusi konesukupolvi kun on noin 20–25 % edeltäjäänsä energiatehokkaampi), operationaaliset parannukset, kuten ilmatilan hallintaan ja kenttäjärjestelyihin liittyvät optimoinnit, sekä edistyneiden biopolttoaineiden käyttöönotto.

Erityisesti biopolttoaineiden käytöllä voidaan hyvin merkittävästi alentaa lentoliikenteen päästöjä, mutta polttoaineiden nykyisen korkean hinnan vuoksi ne eivät ole vielä laajamittaisessa käytössä. Neste on maailman johtavia lentokäyttöön tehtyjen biopolttoaineiden kehittäjiä ja valmistajia, joten Suomella on myös elinkeinopoliittisia syitä pyrkiä aktiivisesti edistämään asiaa. ICAO:ssa on paraikaa käynnissä biopolttoaineiden globaalien kestävyyskriteerien valmistelu, mikä on erittäin tärkeä askel matkalla laajamittaiseen käyttöön. On myös tärkeää varmistaa, ettei käytettävien biopolttoaineiden tuotanto aiheuta välillisiä tai piileviä ympäristöhaittoja.

Edellä mainituilla toimilla ei kuitenkaan todennäköisesti saavutettaisi lentoliikenteen hiilineutraalin kasvun tavoitetta lyhyellä tai edes keskipitkällä aikavälillä. Siksi jo usean vuoden ajan kansainvälisessä ilmailuyhteisössä on keskusteltu markkinapohjaisen hyvitysmekanismin käyttöönotosta (Global Market-Based Measure, GMBM). ICAO:n yleiskokous järjestetään kerran kolmessa vuodessa, eikä kahdella edellisellä kerralla asiasta päästy sopuun. Paineet tämän syksyn kokoukselle olivat kovat.

Neuvotteluja olivat pitkään vaikeuttaneet kehittyvien maiden ja kehitysmaiden haluttomuus tulla mukaan järjestelmään, jonka ne katsoivat estävän tai hidastavan vasta kehittymässä olevan ilmailusektorinsa kasvua. Aivan oikeutetusti ne vaativat kehittyneitä maita ja niiden vakiintunutta ilmailusektoria kantamaan päävastuun päästöjen vähentämisestä.

Lokakuun alussa Montrealissa järjestetyssä kokouksessa Eurooppa oli tällä kerralla liikkeellä aiempaa sovinnollisempana. Onnistuimmekin kokouksen kuluessa saamaan taaksemme yhtenäisen Afrikan ja useimmat Aasian sekä Lähi-idän maat. GMBM-hyvitysmekanismi oli kiistatta yleiskokouksen tärkein asia. Tämä näkyi muun muassa siinä, ettei koskaan aiemmin yleiskokouksien historiassa ole pidetty mistään asiasta niin montaa puheenvuoroa – eikä mitään asiaa ole koskaan yhtä monessa puheenvuorossa kannatettu. Järjestelmää vastustaneet Venäjä ja Intia jäivät lopulta niin yksin, etteivät voineet estää päätöslauselman hyväksymistä.

Mitä päätös globaalin hyvitysjärjestelmän perustamisesta tarkoittaa – onko ilmailu nyt vihreä toimiala? Ei, mutta tämä on merkittävä askel oikeaan suuntaan. Järjestelmä käynnistyy vuonna 2021 vapaaehtoisena, ja jo nyt 66 valtiota on ilmoittanut tulevansa heti alusta mukaan. Näiden valtioiden osuus kansainvälisestä lentoliikenteestä on yli 86,5 %, joten isoimmat pelurit Eurooppaa, Yhdysvaltoja ja Kiinaa myöten ovat mukana, ja lisää osallistujia odotetaan jatkovalmistelun aikana. Vuodesta 2027 lähtien järjestelmä on pakollinen jäsenvaltioiden lentoyhtiöille. Lentoyhtiöiden on jatkossa hyvitettävä päästöjensä kasvu vuoteen 2020 verrattuna ostamalla pääosin muilla sektoreilla saavutettuja päästövähennysyksiköitä myöhemmin sovittavien mekanismien kautta.

Heti tuloksen ratkettua kiirehti esimerkiksi osa ympäristöjärjestöistä huomauttamaan, ettei päätös ole riittävä ja Euroopan olisi pitänyt vaatia vielä kunnianhimoisempaa ratkaisua. Ymmärrän kritiikin, mutta täytyy muistaa, että aiemmissa neuvotteluissa kokeillut taktiikat tuottivat 0 %:n lopputuloksen.  Nyt saavutettu lopputulos, johon on sitoutunut lähes 90 % lentoliikenteestä,  on paljon parempi. Pitää myös huomioida, että hyvitysmekanismin toimivuutta tarkastellaan kolmen vuoden välein.  Mikäli tavoitteita ei saavuteta, voidaan järjestelmään tarvittaessa tehdä muutoksia.

Ilmailuala on oikealla tiellä päästöjen vähentämisessä, mutta toimia pitää jatkossa tehostaa entisestään. Nyt tehty päätös teki kuitenkin kansainvälisestä lentoliikenteestä ensimmäisen kokonaisen elinkeinoelämän sektorin, joka itse päättää päästöjensä sääntelystä globaalin markkinamekanismin kautta. Päätös lisää myös painetta meriliikenteestä vastaavan IMO:n suuntaan – senkin on saatava aikaan päätöksiä globaaleista päästövähennyksistä.

Ja sekin hyöty ICAO:n historiallisesta päätöksestä oli, että nyt kehtaan pää pystyssä osallistua ensimmäiseen ilmastokokoukseeni Marrakechissa marraskuussa.

Tilaa uutiskirje

Saat uusimman Klimaatin sähköpostitse sen ilmestyttyä.