Viisaita vastauksia kivihiilikauden päättymiseen

Ollikainen_mv

Markku Ollikainen
Puheenjohtaja

Ilmastopaneeli

Pariisin ilmastosopimus merkitsee historiallista käännettä kohti vaikuttavampia ilmastotoimia ja hiilineutraalia globaalia taloutta. Sopimuksen ja sitä myötä ensimmäistä kertaa kaikkien 195 valtion tavoite on rajoittaa päästöjä niin, että ilmaston lämpeneminen jää selvästi alle kahden asteen. Sopimuksessa mainitaan tavoiteltavan lämpötilan nousun rajoittamista jopa 1,5 asteeseen ja korostetaan, että päästöt on saatava mahdollisimman nopeasti laskuun. Nyt asetetut tavoitteet muodostavat perustan ilmastotoimille. Ne kutsuvat investoijat, yrittäjät, innovoijat, tieteilijät, kansalaisjärjestöt ja yhteisöt toimiin hiilineutraalin yhteiskunnan luomiseksi sekä lisääntyville ponnistukselle sopeutumisen edistämiseksi ja vahinkojen minimoimiseksi. Toimijoilla on viimeinkin tukenaan maailman poliittinen tahto.

Kehitys kulkee kohti kivihiilen aikakauden loppua globaalissa taloudessa. Samalla uusiutuvan energian ja öljyä korvaavien ratkaisujen kysyntä kasvaa. Energiasektoriin tulee rakennemuutos, jossa uusiutuvat energialähteet voittavat ja fossiiliset lähteet häviävät.

Pariisin sopimus on selkeä kutsu siirtää investointeja ja rahoitusvirtoja pois fossiilisista energialähteistä uusiutuvaan energiaan. Julkisuuteen onkin tullut runsaasti suunnitelmia investoida lähitulevaisuudessa uusiutuviin lähteisiin. Näihin kuuluvat esimerkiksi Goldman Sachs, Bank of America ja CITI. Joel Makower (GreenBiz) arvioi, että lähitulevaisuudessa 800 suurinta yritystä investoi 3000 mrd USD uusiutuvaan energiaan.

Suomessa tärkeää on huomata, että kilpailukykyongelma lievenee ja hiilivuotoriski vähenee Euroopassa. Keskeisten kilpailijamaiden tehostaessa ilmastotoimia kustannukset kasvavat sielläkin, jolloin kustannusrasitus tasoittuu. Vaikka ilmastopolitiikkaa ei edelleenkään olisi kaikkialla yhtä kunnianhimoista, suunta on oikea.

Osaako Suomi käyttää mahdollisuutensa?

Ilmastosopimus luo uusia mahdollisuuksia suomalaiselle teollisuudelle. Puhtaan teknologian ratkaisujen kysyntä kasvaa globaalisti. Tämä koskee esimerkiksi energiatehokkuutta, uusiutuvan energian tuottamista, älykkäitä sähköverkkoja ja kulutuspohjaisia digitaalisia ratkaisuja tarjoavia yrityksiä. Kysyntä laajenee luontevasti myös materiaalitehokkuuteen ja erilaisiin lähellä oleviin puhtaisiin ratkaisuihin, kuten jätehuolto- tai vesiosaamiseen. Sopimus tulisi lukea niin, että se antaa uutta pontta Suomen tutkimus- ja tuotekehitystyön.

Pariisin sopimuksessa on linjattu periaatteista, joilla kehitysmaita tuetaan niiden ilmastotyössä (mm. ilmastorahoitus ja teknologian ja osaamisen siirto). Suomi voisi olla aktiivinen näissä kysymyksissä. Voisimme edistää kotimaisten ratkaisujen viemistä osana kehitysmaille menevää rahoitusta. Kehittyneen teknologian vienti ja käyttöönotossa avustaminen valituissa kohdemaissa loisi uusia mahdollisuuksia. Meillä on valtaisa kokemus osaamisen ja infrastruktuurin luomisen avustamisesta, koulutusviennistä puhumattakaan.

Onko viisaampaa yrittää loikata kehityksessä pidemmälle nyt vai myöhemmin?

Myös kotimaan politiikassa strategiat ovat auki viisaille valinnoille. Juuri nyt laaditaan uutta energia- ja ilmastostrategiaa ja vuoteen 2030 ulottuvaa keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmaa päästökaupan ulkopuolisille aloille eli liikenteeseen, asumiseen ja maatalouteen. Tälle sektorille päästöjen kokonaisvähennystavoite tulee EU:n yhteisen taakanjakopäätöksen myötä. Toimet ja korostukset ovat meillä vapaasti valittavissa. Niiden valintaan toivoisi luovuutta ja mekanismeja, jotka yhtä aikaa luovat uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja jouduttavat kehitystä kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa. Liikenneratkaisut, työkoneet, jätehuolto, maatalous ja pientalojen lämmitys ovat avainasemassa.

Toimien valinnalle on useita kriteereitä. Luonnollisesti EU:n 2030-tavoitteet tulee saavuttaa. Mutta ne tulee saavuttaa tavalla, joka edistävät 2050-tavoitteiden saavuttamista. Esimerkiksi liikenteen osalta on tärkeää pohtia, kuinka paljon nojata biopolttoaineiseen aluksi ja kuinka luoda perustaa liikenteen sähköistymiselle ja liikenteen uusien palvelukonseptien luomiseen. Onko viisaampaa yrittää loikata kehityksessä pidemmälle nyt vai myöhemmin?

Hyvien ratkaisujen löytäminen on vaikeaa. Siksi tarvitaan luovuutta. Julkinen valta ei pysty tuottamaan parempia keksintöjä kuin markkinatoimijat. Mutta julkinen valta voi luoda tavoitteille hyvin valituilla ohjauskeinoilla toimintaympäristön, joka ruokkii luovuutta. Se lienee tärkein ilmastopoliittinen haasteemme.

Tilaa uutiskirje

Saat uusimman Klimaatin sähköpostitse sen ilmestyttyä.